Lasten kaltoinkohtelua halutaan ehkäistä uudella arviointityökalulla, jonka avulla neuvolat voivat tehokkaasti löytää riskiperheitä. Lomakkeessa on 25 kysymystä, joihin kaikki lasta odottavat perheet vastaisivat. Tavoitteena on saada mittari lähivuosina käyttöön koko maassa. Tampereen yliopisto alkaa testata lomaketta alkuvuodesta Seinäjoella.
Perheissä lievä väkivalta lapsia kohtaan on vähentynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana, mutta vakava väkivalta on pysynyt ennallaan.
Lievää kaltoinkohtelua ovat vähentäneet kuritusväkivallan kieltävä laki ja asenteiden muuttuminen, analysoi hoitotieteen professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta. Sen sijaan vakavampaa väkivaltaa tapahtuu yhä noin 2-4 prosentissa perheistä.
– Puhumme silloin esimerkiksi selkäsaunasta tai kovasta lyömisestä jollain esineellä.
Paavilaisen mukaan riskiperheet pitäisi löytää nykyistä aiemmin, jotta niihin ei ehtisi muodostua väkivallan kulttuuria.
Odottavien äitien masennus yllätti
Aiempi tutkimus CAP-arviointityökalun tehokkuudesta osoitti, että sen avulla pystytään hyvin tunnistamaan riskejä. Mukana tutkimuksessa oli 380 perhettä, joista 78 perheessä oli kohonnut lasten kaltoinkohtelun vaara.
Riskiä lisäävät muun muassa vanhempien alkoholinkäyttö, lapsuuden väkivaltakokemukset, kypsymättömyys ja turvaverkon puute.
– Jonkinasteinen yllätys oli se, miten yleisiä odottavien äitien masennus ja yksinäisyyden kokemukset ovat. Äidit tarvitsevat enemmän tukea läheisiltään ja neuvoloissa.
Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että isä ja äiti voivat kokea perheen tilanteen hyvin eri tavalla.
– He eivät ole aina yhtä tyytyväisiä esimerkiksi parisuhteeseen ja arkielämään.
CAP-mittari on lähtöisin Yhdysvalloista. Suomessa testataan työkalun lyhyttä versiota, jonka on todettu löytävän riskiperheitä yhtä tehokkaasti.
Ammattilaisten apuna lasten kaltoinkohtelun tunnistamisessa on myös viime vuonna päivitetty hoitosuositus.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.