Kunnissa puuhataan huostaanottoja nykyään kyseenalaisin perustein. Esimerkiksi uupuneiden vanhempien pyytäessä lastenhoitoapua kunta saattaa tarjota ratkaisuksi huostaanottoa.
- Saamani kansalaispalautteen perusteella voisin kyllä sanoa, että huostaanottoihin päädytään nykyään ihan liian nopeasti, toteaa kansanedustaja Päivi Lipponen (Sdp).
Lipponen kertoo tapauksesta, jossa lapsen äiti oli pyytänyt kunnan virkamiehiltä, että hänen mielenterveysongelmainen lapsensa pääsisi terapiaan. Kunta ei suostunut tarjoamaan toivottua terapiaa, mutta se tarjosi huostaanottoa, koska laki määrää, että kaikille huostaanotetuille lapsille on tarjottava terapiapalveluita. Lapsen äiti ei suostunut luopumaan vanhemmuudestaan, ja seurauksena tästä kunta pakkohuostaanotti lapsen. Kunnassa perusteltiin huostaanottoa sillä, että äiti ei ymmärtänyt lapsen tarvetta.
Laki kuitenkin edellyttää, että kunnan on tarjottava asukkailleen avohuollon palveluita ennen kuin se ryhtyy raskaisiin lastensuojelun toimenpiteisiin kuten huostaanottoihin. Avohuollon palveluilla tarkoitetaan muun muassa lastenhoitoa, toimeentulotukea tai terapiapalveluita, joiden avulla perheen ongelmat voitaisiin selvittää. Aina näin ei kuitenkaan toimita.
- Olen havahtunut siihen, että vanhemmat pelkäävät jo pyytää apua, koska joissain kunnissa on jatkuvasti huostaanoton uhka, toteaa Lipponen.
- Voi kysyä, onko myös sosiaalityöntekijöiden kiireellä ja ehkä osaamisen puutteella myös oma osuutensa kyseenalaisiin huostaanottoihin. Meillä on valitettavasti aika paljon epäpäteviä työntekijöitä lastensuojelussa ja sosiaalitoimessa tällä hetkellä, sanoo puolestaan kansanedustaja Päivi Räsänen (Kd.).