Kunnissa puuhataan huostaanottoja nykyään kyseenalaisin perustein. Esimerkiksi uupuneiden vanhempien pyytäessä lastenhoitoapua kunta saattaa tarjota ratkaisuksi huostaanottoa.
- Saamani kansalaispalautteen perusteella voisin kyllä sanoa, että huostaanottoihin päädytään nykyään ihan liian nopeasti, toteaa kansanedustaja Päivi Lipponen (Sdp).
Lipponen kertoo tapauksesta, jossa lapsen äiti oli pyytänyt kunnan virkamiehiltä, että hänen mielenterveysongelmainen lapsensa pääsisi terapiaan. Kunta ei suostunut tarjoamaan toivottua terapiaa, mutta se tarjosi huostaanottoa, koska laki määrää, että kaikille huostaanotetuille lapsille on tarjottava terapiapalveluita. Lapsen äiti ei suostunut luopumaan vanhemmuudestaan, ja seurauksena tästä kunta pakkohuostaanotti lapsen. Kunnassa perusteltiin huostaanottoa sillä, että äiti ei ymmärtänyt lapsen tarvetta.
Laki kuitenkin edellyttää, että kunnan on tarjottava asukkailleen avohuollon palveluita ennen kuin se ryhtyy raskaisiin lastensuojelun toimenpiteisiin kuten huostaanottoihin. Avohuollon palveluilla tarkoitetaan muun muassa lastenhoitoa, toimeentulotukea tai terapiapalveluita, joiden avulla perheen ongelmat voitaisiin selvittää. Aina näin ei kuitenkaan toimita.
- Olen havahtunut siihen, että vanhemmat pelkäävät jo pyytää apua, koska joissain kunnissa on jatkuvasti huostaanoton uhka, toteaa Lipponen.
- Voi kysyä, onko myös sosiaalityöntekijöiden kiireellä ja ehkä osaamisen puutteella myös oma osuutensa kyseenalaisiin huostaanottoihin. Meillä on valitettavasti aika paljon epäpäteviä työntekijöitä lastensuojelussa ja sosiaalitoimessa tällä hetkellä, sanoo puolestaan kansanedustaja Päivi Räsänen (Kd.).
Yksi selitys kyseenalaisille huostaanotoille saattaa olla myös raha. Valtionosuuslain mukaan kunta saa sitä enemmän rahaa, mitä enemmän huostaanottoja se tekee. Laki ei kuitenkaan määrää, miten kunnan on raha käytettävä.
- Se raha ei todellakaan ole korvamerkittyä, vaan kunta voi käyttää sitä harkintansa mukaan. Ja kyllä minun mielestäni sillä, millä tavalla tätä rahavirtaa kuntiin säädellään, on oma vaikutuksensa kuntien toimintaan. Siitä ei pääse mihinkään, toteaa Räsänen.
Huostaanoton peruste olikin kehitysvamma
Torniolaisten Janita ja Sami Leppäniemen nuorin lapsi otettiin huostaan kolme vuotta sitten. Vanhempien mukaan huostaanotto oli aiheeton, mutta tilanne jatkuu edelleen.
- Vuonna 2007 veimme poikamme päivystykseen, koska hänellä oli hengenahdistusta ja kova kuume. Päivystyksessä lääkäri näki pojan kasvoissa mustelmia. Emme osanneet kertoa niiden alkuperää, jolloin lääkäri teki oman päätöksensä, että kyseessä on pahoinpitely, kertoo pojan äiti, Janita Leppäniemi.
Poika huostaanotettiin yön aikana. Vanhemmille kerrottiin, että poika palautetaan vanhemmille, jos poliisitutkinta osoittaa, etteivät mustelmat ole syntyneet pahoinpitelystä.
- Pyysimme itse poliisilta, että pääsisimme mahdollisimman pian kuulusteluihin. Kuulusteluissa todettiin, että mikään ei viittaa pojan pahoinpitelyyn. Pahoinpitelysyyte jäi siihen, mutta poikaa ei palautettu kotiin.
Huosta jatkui, ja sen seuraavana perusteena pidettiin virikedeprivaatiota. Keskosena syntynyt poika kehittyi normaalia hitaammin, minkä vanhemmatkin olivat huomanneet. Lääkäri tulkitsi kehitysviiveen johtuvan siitä, että vanhemmat eivät tarjonneet kuopukselleen riittävästi virikkeitä.
- Me olimme useaan otteeseen pyytäneet lääkäreiltä pääsyä tutkimuksiin, koska huomasimme, että poika ei kehity samaan tahtiin kuin esikoisemme. Kunnollisia tutkimuksia ei kuitenkaan tehty. Vasta huostaanoton jälkeen poika tutkittiin perusteellisesti, ja lääkäri totesi, että poika on lievästi kehitysvammainen, muistelee äiti.
Huostaanoton toinen peruste, virikedeprivaatio, kumoutui myös.
Huosta jatkuu, perusteet muuttuvat
Tänä päivänä perheen kahdesta lapsesta nuorimmainen on edelleen sijoitettuna toiseen perheeseen ja toiseen kuntaan. Nyt huostaa perustellaan äidin munuaissairaudella.
- Olen sairastunut 9-vuotiaana munuaissairauteen. Käyn sen vuoksi kolmesti viikossa dialyysissä. Nyt lääkärit käyttävät tätä perusteena sille, että huostaanottoa ei pureta. Minulla on kuitenkin lääkärintodistus, joka osoittaa, että olen täysin kykeneväinen hoitamaan kehitysvammaista poikaani. Tästä huolimatta huostaanottoa ei suostuta purkamaan, kertoo pojan äiti.
- Lisäksi huostaa perustellaan sillä, että sijaisperheelle on muodostunut kiintymyssuhde poikaan. Haluan kuitenkin sanoa, että myös minulla on kiintymyssuhde poikaani, joka on saanut alkunsa vaikeiden lapsettomuushoitojen jälkeen, äiti jatkaa.
Kunnissa ei olla halukkaita kommentoimaan huostaanottoja yksityisyydensuojaan vedoten.
Osallistu keskusteluun Facebook-sivullamme.