Lapsi pelkää hetkeä, jona korkki jälleen aukeaa – näin vanhempien liiallinen juominen vaikuttaa

Ani Kellomäen äiti joi liikaa Anin nuoruudessa. Kun hän kirjoitti aiheesta blogiinsa vuonna 2014, hän mietti, karkottaako se lukijat.

Toisin kävi: blogin kävijämäärä kasvoi kuusinumeroiseksi, kun ihmiset halusivat kertoa omia kokemuksiaan ja mietteitään liikaa juovista vanhemmista.

”Mietimme siskon kanssa, että kaipa meille joku ilmoittaa, jos jotain sattuu. Sitten äiti palasi kotiin pää ajeltuna. Oli tullut kantapaikassa pää edellä raput alas ja joutunut leikkaukseen. Ei ollut kenellekään tullut mieleen, että lapsille voisi olla hyvä ilmoittaa sellaisesta. Onneksi saimme lapsilisät tilillemme, että ruuassa hyvin pysyimme.” Nainen, 30

– Lainaus teoksesta Kosteusvaurioita

Tarinat Kellomäki kokosi kirjaksi, joka kertoo kostean lapsuuden kokeneiden elämästä ja aikuisuudesta. Kirjan nimeksi tuli Kosteusvaurioita.

Kostean lapsuuden jälkeen ihmisen luulisi halajavan vain tavallista arkea. Ajatus on Kellomäen mukaan petollinen, koska jatkuvaan jännittämiseen ja varuillaanoloon tottuneelle liika tasaisuus voi tuntua ahdistavalta. Rutiinia hyvälle arjelle ei ole.

– Omissa ihmissuhteissani tausta näkyi ehkä parhaiten liiallisena kiltteytenä. Olin aina ennen toisten käytettävissä mihin vain ja milloin vain, enkä osannut kuunnella omaa jaksamistani ja vetää rajoja. Myös minulle on ollut vaikeaa uskaltaa olla omana itseäni toisten edessä myös heikkona ja tarvitsevana. Kesti pitkälle aikuisuuteen uskaltaa esimerkiksi itkeä toisen edessä tai suuttua kunnolla ilman, että ajattelin suhteen heti katkeavan lopullisesti, Kellomäki sanoo.

– Olin ihmissuhteissani aika mustavalkoinen, enkä sietänyt toisten inhimillisiä mokia. Jos tuli riitaa, lähdin mieluummin kävelemään kuin suostuin hyväksymään, että myös hankalista tilanteista voi puhua ja päästä yli. Onneksi niistä ajoista on nyt jo kauan.

Kun juominen taas alkaa, on levollisempi olo

Kotona tapahtuva liikajuominen aiheuttaa jatkuvaa varuillaanoloa, pelkoa ja hermoilua. Vielä pahempaa saattaa olla se, kun vanhempi ei juo; silloin lapsi pelkää hetkeä, jona korkki jälleen aukeaa.

– Lapsi saattaa esimerkiksi kokea olevansa vastuussa vanhemman juomattomuudesta ja koettaa ylläpitää kuivia jaksoja omalla kiltteydellään. Monet kuvailevat, että huoli on kova silloin, kun vanhempi ei juo, ja sitten kun juominen taas alkaa, on tavallaan levollisempikin olo, kun ei tarvitse enää ennakoida, milloin juominen alkaa, Kellomäki kuvaa.

"Samana päivänä kun isäni hoitojakso oli ohi, hän kävi hakemassa kuohuviinipullon. Muistan, kuinka soitin isälle autoa ajaessani ja kuulin hänen äänestään hänen olevan humalassa. Tuntui, kuin joku olisi iskenyt veitsen rintaani. Muistan, miten itkin koko kotimatkan ja mietin, ettei tämä voi olla totta. Miksi olin taas luottanut sokeasti hänen tyhjiin lupauksiinsa raittiudesta ja uudesta elämästä?

Isä meni hoitojaksolle vielä toisenkin kerran. Ehdin taas hyvien viikkojen aikana uskoa toipumiseen, mutta paluu arkeen tapahtui taas nopeasti. Tuntui, kuin olisin hajonnut palasiksi." Nainen, 21

– Lainaus teoksesta Kosteusvaurioita

Myös seksuaalinen ja henkinen väkivalta ovat juovien vanhempien kodeissa muita yleisempiä. Moni lapsi jättää kertomatta omista tarpeistaan ja toiveistaan, ettei häiritsisi laskuhumalaista, kiukkuista ja väsynyttä vanhempaa. Jos vanhempi juo reilusti, kotiarjesta voi kadota rytmi kokonaan.

– Vanhemman mieliala voi muuttua jopa tunnin sisällä tyystin, ja lapsen on mahdoton pysyä niissä muutoksissa mukana. Jotkut lapset joutuvat myös jäämään öiksi yksin kotiin tai lähtevät hakemaan vanhempiaan baarista yöllä. Saaman aikaan lapsen pitäisi huolehtia esimerkiksi omasta koulukäynnistään ja lähteä aamulla kouluun hyvin vaikean yön jälkeen, Kellomäki kuvaa.

– Voi olla ahdistusta siitä, mistä tänään saadaan ruokaa, tai onko kotona yöllä turvallista. Samalla tilaa jää entistä vähemmän lapsen luonnollisille, omille jutuille, kuten leikille, huolettomalle kesälomailulle tai kavereiden kanssa touhuamiselle. Moni kuvaileekin olleensa pikkuaikuinen, joka huolehtii vanhempien velvollisuuksiin kuuluvista asioista.

Huoli voi seurata aikuisuuteen asti. Silloin ihminen varuillaan kaikesta ja jännittää alitajuisesti, mikä seuraavaksi menee pieleen.

– Varuillaan olemiseen oppiminen on hankala juttu, sillä se voi jäädä päälle ja olla kova silloinkin, kun mitään todellista hälytystilaa ei olekaan. Silloin kaikki tuntuu huolestuttavalta ja pelko on ensimmäinen reaktio. Sellainen voi tehokkaasti estää elämästä ja nauttimasta uusista kokemuksista, ja luottamasta uusiin ihmisiin.

Oletko kohdannut läheisen liikajuomista? Kerro tarinasi – se onnistuu myös nimettömänä: 

Osittainen lähde: Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita (Atena)