Poronhoidolla on ollut vaikutuksensa siihen, miksi jäkälä katoaa Lapin luonnosta. Tietokirjailija Antti Haataja kritisoi tuoreessa kirjassaan Pohjoinen suomalaisen poronhoidon vaikutusta Lapin luontoon.
Haatajan kritiikki poronhoidon vaikutuksesta Lapin luontoon liittyy siihen, että porot eivät enää nykyisellään saa laiduntaa samalla tavalla kuin ennen.
– Saamelainen poronhoito kehittyi niin, että se ei välittänyt valtionrajoista. Esimerkiksi pohjoisemmassa Suomessa porot ovat menneet Jäämeren rannalle ja sitten takaisin Suomen puolelle. Suomalainen paliskuntajärjestelmä on pilkkonut poronhoidon liian pieniin alueisiin, joissa porojen luontaista vaellusta ei pääse tapahtumaan, Haataja kertoo Huomenta Suomessa.
Jäkälän vähenemisen syitä on tutkittu
Poronhoidon seurauksena esimerkiksi jäkälä on alkanut hävitä Lapissa. Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jouko Kumpula tunnistaa ilmiön.
– Jäkälän väheneminen on selvyys ja sen syitä on tutkittu. Siihen vaikuttaa metsätalous, maankäyttö ja tunturialueella poronhoidon merkityksessä suurin on laidunkierto.
Ongelmaan Haataja tarjoaa ratkaisuksi sitä, että poroja laiduntaisi vähemmän isommilla alueilla.
– Toiseksi pitäisi pohtia sitä, voisivatko saamelaisalueella porot kulkea valtionrajojen yli, Haataja ehdottaa.
Laidunnus kuluttaa jäkälikköä
Kumpulan mukaan ongelmallista on se, että poronhoidossa ei ole välttämättä mahdollista toteuttaa laidunkiertoa niin, että jäkäliköillä laidunnettaisiin vain talvisin.
