Kerran kuukaudessa useimmat naiset muuttuvat hirviöiksi. Näin tuntuvat ajattelevan ainakin monet vastakkaisen sukupuolen edustajat. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kauhuleffoista tuttu täydenkuun aikaan tapahtuva muodonmuutos, vaan kuukautisia edeltävä premenstruaalinen syndrooma eli PMS.
Itkukohtauksia, päänsärkyä, vatsakipuja, turvotusta, mielialanmuutoksia, ärtyneisyyttä, väsymystä… Premenstruaalinen syndrooma eli PMS on kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka syytä ei tarkoin tunneta. Siihen liittyvän oireilun on sanottu heikentävän tarkkaavaisuutta ja työsuoritusta, ja sen tiliin on pantu jopa epäonnistuneita poliittisia päätöksiä ja väkivaltarikoksia.
Suurimmalla osalla naisista PMS on osa elämää. Hoitoa vaativia oireita on kuitenkin vain noin 10 prosentilla. PMS:ään liittyviä oireita on jopa 150 erilaista, ja ne esiintyvät hyvin erilaisina ja eriasteisina. Oireet kestävät yleensä päivän tai pari, joillain naisilla jopa kaksi viikkoa. Yleensä PMS jatkuu noin 45-vuotiaaksi asti, ja häviää viimeistään kuukautisten loputtua. PMS:n kanssa on pakko tulla toimeen, ja onneksi sen kanssa elämisestä on mahdollista tehdä vähintäänkin siedettävää.
Ihmissuhteet koetukselle
Läheiset ihmiset, usein oma poikaystävä tai aviomies, ovat PMS:n aikaan tulilinjalla. Moni tulee tiuskineeksi ja suuttuneeksi tavallista helpommin tai ärsyttää kumppania tahallaan. Pahimpien tunnekuohujen laannuttua iskee sitten morkkis, kun tajuaa miten epäreilusti on käyttäytynyt.
Nimimerkki irmelianeli kirjoittaa city.fi-keskustelupalstalla tuntemuksistaan:
”Puolessa välissä kuuta musta tulee niin v****mainen ämmä, että kaikki on parin päivän ajan aivan päin helvettiä. Vihaan kaikkia ihmisiä, varsinkin läheisimpiäni, mutta toki myös kaikkia muita. Kaikki on väärin minua kohtaan, kaikki! Vittuilen joka ikisestä asiasta läheisille ihmisille pahimmalla mahd. tavalla, koska tunnen itseäni kohtaan niiiin suurta vääryyttä joka asiassa. Maailma ahdistaa, minä ahdistan, varsinkin ne idiootit ihmiset ahdistaa! Voisin kirkua koko ajan. Sitten, seuraavana päivänä saatan olla kuin ihan eri ihminen, pulppuilevan iloinen. Tämä on välillä vähän pelottavaa.”
