Vuokratut sosiaalityöntekijät herättivät keskustelun – ministeri Kiuru teilaa sosiaalihuollon liukumisen viranomaisilta vuokrafirmoille: "Vaikea irrottaa elämästä osia, mihin julkisen vallan käyttö ei kuuluisi"

Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Kuntalaissa lisätään, että tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa esimerkiksi silloin, kun tehdään sosiaalihuollon palvelu- ja asiakasmaksupäätöksiä.

STT uutisoi aiemmin tässä kuussa, että useat kunnat ovat käyttäneet lainvastaisesti yksityisiä sosiaalityöntekijöitä kunnan sosiaalipalveluissa. Kuntien järjestämiä sosiaalipalveluja ovat muun muassa lastensuojelu, vammaispalvelut sekä ikäihmisten palvelut. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Taivassalon kunnassa on ollut vuokrasosiaalityöntekijä helmikuusta lähtien.

Lue myös: Kunnat rikkovat perustuslakia käyttämällä yksityisiä sosiaalityöntekijöitä – edes aluehallintovirastojen kirjeet eivät lopettaneet sosiaalityöntekijöiden vuokrausta

Aluehallintovirastot (avi) ovat puuttuneet asiaan lähettämällä kunnille ohjauskirjeet sosiaalipalvelujen järjestämisestä.

STT:n aiemmin haastattelema hyvinvointioikeuden professori Eeva Nykänen Itä-Suomen yliopistosta kertoi, että tilannetta selventäisi täsmällisempi lainsäädäntö siitä, mitkä julkiset hallintotehtävät voi antaa yksityiselle palveluntuottajalle.

Kiuru kertoo, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön tekemät selvitykset asiasta linjaavat selvästi, että julkisen vallan käyttö kuuluu sosiaalityöhön laajasti. Samanlaisia linjauksia on tullut eduskunnan perustuslakivaliokunnalta sekä oikeuskanslerilta.

Julkisen vallan laajuus on usein epäselvää

Sosiaalihuollon lainsäädäntö on tulkinnanvarainen ja epäselvä, sanoo puolestaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki. Hänen mukaansa julkisen vallan käytön rajat ovat osittain epäselvät ja lainsäädäntöä tulisi selkeyttää.

– Kysymys on siitä, että mitä katsotaan julkisen vallan piiriin kuuluvaksi ja mitä voidaan antaa yksityisten ammatinharjoittajien tehtäväksi, Ristimäki sanoo.

Kiurun mukaan on miltei mahdotonta eritellä sosiaalihuollon tehtäviä eri toimijoille, sillä sosiaalityössä on paljon osa-alueita sekä asiakastyötä, jotka kietoutuvat vahvasti yhteen.

– Ikään kuin asiakkaan elämästä ja tilanteesta voisi irrottaa vapaavalintaisesti osia ja todeta, että nimenomaan tähän osaan ei liity julkisen vallan käyttöä, Kiuru sanoo.

Tilanne olisi hankala myös asiakkaan kannalta, jos asiakastyö pirstoutuisi eri toimijoille, Kiuru lisää.

Lounais-Suomen avin sosiaalihuollon ylitarkastaja Tiina Ronkamo kertoi STT:lle aiemmin, että kunnan sosiaalityöntekijällä ei ole paljon sellaisia tehtäviä, joita voisi tehdä ilman virkasuhdetta.

– Myös valmistelutehtävät, jotka vaikuttavat annettavaan hoitoon tai tuen määrään ja laatuun, kuuluvat virkasuhteiselle sosiaalityöntekijälle, Ronkamo sanoi.

Taustalla kuntien työvoimapula

Kiuru sanoo, että viime aikoina esille nousseet ongelmat kertovat kuntien rekrytointiongelmista.

– Paineita on varmasti siihen, että julkisen vallan tehtävän laajennuksen kautta pienet järjestäjät voisivat päästä hankkimaan rekrytointivaikeuksissa uusia ihmisiä, Kiuru sanoo.

Kiuru ei kommentoi sitä, tulisiko hallituksen tai ministeriön suunnata määrärahoja kunnille työvoimapulan taltuttamiseen tai sosiaalialan koulutukseen. Kiuru korostaa koulutuksen ja ammattiosaamisen merkitystä, mihin aiotaan hänen mukaansa panostaa sote-uudistuksen yhteydessä.

Työvoimapulaan voi vaikuttaa Ristimäen mukaan panostamalla palkka- ja työolosuhteisiin. Yksittäisen sosiaalialan ammattihenkilön näkökulmasta on hyvä, että on useampi vaihtoehto työllistyä, Ristimäki sanoo.

– Pääpaino pitää olla julkisella sektorilla. Siellä pitää laittaa työolosuhteet ja palkkaus kuntoon, jotta kilpailu osaavasta työvoimasta on myös siellä.

Ristimäki ei osaa sanoa, mitä yksityiselle sosiaalityöntekijälle seuraa, jos hän toimii lainvastaisesti kunnan sosiaalihuollossa. Hänen mukaansa asia kuuluu valvontaviranomaiselle. Talentia kuitenkin neuvoo ammattihenkilön oppaassa, että sosiaalihuollon työntekijän vastuulla on toimia työtään ohjaavan lainsäädännön mukaisesti.

"Yrittäjyys sosiaalityöntekijänä on vaikeaa"

Ristimäen mukaan sosiaalityötä tulisi olla mahdollisuus tehdä yksityisenä ammatinharjoittajana. Hän kaipaa sote-uudistuksen yhteydessä selvyyttä siihen, mitä tehtäviä yksityisenä sosiaalityöntekijänä voi tehdä. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitkä tehtävistä voisi olla sellaisia.

– Terveydenhuollossa melkein kaikkia työsuoritteita voi myydä ja avata yrittäjyydelle, mutta sosiaalihuollossa viranomaistoiminnaksi määräytyy lähes kaikki. Silloin itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen tai yrittäjyys on vaikeaa.

Kaikkien sosiaalityöntekijöiden tulee olla Valviran laillistamia ja rekisteröimiä.

– Tältä osin sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien toimimiselle yksityisinä ammatinharjoittajina on samanlainen perusta kuin terveydenhuollon ammattihenkilöillä, Ristimäki sanoo.

Yksityisten sosiaalityöntekijöiden käytössä tulee kuitenkin ottaa huomioon asiakkaiden oikeusturva, Ristimäki lisää. Professori Eeva Nykänen kertoi aiemmin STT:lle, että julkista valtaa sisältävät tehtävät pidetään julkisella sektorilla juuri ihmisten oikeusturvan vuoksi. 

Jutun otsikkoa korjattu 26.8. kello 12.42. Otsikosta poisteetu sana "laittomat".