Studio55.fissä seurataan kevään ajan yhteensä kymmenen yli viisikymppisen laihdutusurakkaa. Tuula Viljakainen kertoo nyt päiväkirjassaan kokemuksiaan ensimmäiltä painonpudotusviikoilta.
Oltuani vain vajaan viikon Keventäjien testiryhmässä kaikki sujui aluksi hyvin, kunnes lauantaina 3.3. lähdin miniäni ja kahden lapsenlapseni kanssa hiihtämään. Alku sujui hyvin, mutta päättyi lopulta ikävästi, kun kaaduin ja satutin molemmat polveni, ja lääkärireissuhan siitä sitten tuli. Se onkin sitten ihan eri juttu, miten mummo saatiin sieltä hangelta ylös ja lääkäriin.
No, lääkäriin kuitenkin päästiin, ja lääkäri totesi, että murtumia ei ollut, ja se oli hyvä uutinen se. Mutta kyynärsauvat sain, koska jalat eivät kantaneet. Tuli kahden viikon sairausloma, ja kotiin vaan mummo potemaan. Haaveet hyvin alkaneesta liikunnasta saivat nyt sitten jäädä, ainakin vähäksi aikaa.
Harmitti vaan aivan vietävästi. Juuri kun olin saanut pään auki liikuntaan, niin tietysti piti käydä näin. Ajatus, miten keventämisen nyt käy, kävi heti mielessä. Nyt on vaan tsempattava ja katsottava, mitä suuhunsa laittaa.
Jo 52, kiloa lähti
Veden juontia olen joutunut opettelemaan, kun en ole siihen aikaisemmin tottunut. Täytän nyt päivittäin 1½ litran limsapullon ja juon sen päivän aikana. Säännöllinen ruokapäiväkirjan pitäminen on auttanut kummasti hillitsemään syömistä, kun kaikki pitää merkitä ylös. Painoa on onneksi pudonnut jo 5,2 kiloa, joten olen kyllä oikein tyytyväinen.
Nyt olen taas töissä, mutta liikkuminen on vielä vähän hankalaa. Töihin pääsen ystäväni kyydissä, mutta toivon, että pian pääsisin jo kävellen. Vielä täytyy kuitenkin malttaa mieli. Yksi lääkärikäynti on vielä edessä, ja toivon, että mitään ikäviä uutisia ei enää tule.