Lähihoitaja saapui toistuvasti päihtyneenä töihin. Kerran hän jopa menetti tajuntansa kesken työtehtävien ja paikalle kutsuttiin ambulanssi. Sairaalassa todettiin, että tajuttomuus johtui todennäköisesti alkoholin ja päihteiden yhteisvaikutuksesta.
Hoitaja sai apua päihdeongelmiinsa työterveyshuollosta, ja aluksi työskentely sujui hyvin. Sitten hoitaja esiintyi taas päihtyneenä työpaikallaan. Hänet puhallutettiin ja hänen todettiin olevan päihtynyt. Hän irtisanoutui työstään.
Tämän jälkeen asia kulkeutui Valviran valvontalautakunnan pohdittavaksi. Kävi ilmi, että hoitajalla oli vaikea ja pitkäaikainen päihdeongelma. Lisäksi hän kärsi pitkäaikaisesta masennuksesta.
Hoitaja kertoi olleensa kolme kuukautta raittiina ja käyvänsä AA-ryhmissä, mutta Valvira ei katsonut sitä riittäväksi osoitukseksi siitä, että päihdeongelma olisi hoitajan hallinnassa. Valvirassa todettiin että hoitajan tilanne vaaransi potilaiden turvallisuuden. Siksi Valvira kielsi lähihoitajaa käyttämästä ammattinimikettä toistaiseksi.
Lue myös: 7 merkkiä siitä, että alkoholin juominen on lähtenyt käsistä korona-aikana – tunnistatko itsesi?
Ymmärrys omasta tilanteesta ja potilasturvallisuus ratkaisevat
Jotkut mielen sairaudet voivat estää esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisena tai ammattikuljettajana toimimisen. Esimerkiksi alkoholiongelma on tyypillinen syy ammattioikeuksien menettämiseen.
Ylivoimaisesti merkittävin syy poistaa tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta terveydenhuollossa on työntekijän päihdeongelma. Ennen alkoholi korostui, mutta nykyään kyse on yhä useammin monipäihdeongelmasta ja esimerkiksi lääkkeiden väärinkäytöstä. Nykyajan suuret kysymykset näkyvät terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa samalla lailla kuin muuallakin yhteiskunnassa.
– Ihmisellä on oikeus sairastaa, huomauttaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran terveydenhuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö .