Suomessa on arviolta 19 000 kouluikäistä 13–18-vuotiasta nuorta, jotka tarvitsisivat vuosittain apua masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden takia.
Kuitenkin varsinkin monissa suurissa kaupungeissa nuoret jonottavat hoitoon.
– Nuori pääsee jollakin tavoin arvion pariin, mutta siinä kuinka nopeasti itse hoidollinen toimenpide käynnistyy, on valitettavasti viivettä. Tämä ei ole hyväksyttävä tilanne. Tämä on tietynlainen hätätilanne. Olemme tilanteessa, jossa palvelujärjestelmä kokonaisuudessaan ei toimi optimaalisella tavalla, sanoi Husin nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta.
Ranta kuului asiantuntijaryhmään, joka on valmistellut kansallisen mielenterveysstrategian vuosille 2020–2030. Työryhmä luovutti työnsä tulokset perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.) tiistaina.
– Voimme monella tavoin tukea ihmisten hyvinvointia, osallisuutta ja elämänlaatua, ja itse asiassa voisi sanoa, että tämäntyyppinen välittäminen on hyvinvointivaltion laadun mittari, sanoi asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.
Nuoret haluavat palvelua lähellä
Strategiassa huomio on varsinkin peruspalveluissa ja niiden valmiudessa auttaa nuoria mielenterveyshäiriöissä. Nyt tilanne on se, että nuoria ohjautuu mielenterveyshäiriöiden takia yhä enemmän erikoissairaanhoitoon ehkä kauaksikin kotiseudulta.
– Usein nuoret ilmaisevat haluavansa palvelua lähellä, ja nyt emme pysty tähän vastaamaan, Ranta sanoi.
Työryhmän resepti tilanteeseen on varhainen asioihin puuttuminen nuorten kohdalla varsinkin masennukseen ja ahdistuneisuuteen, jotka muodostavat kaksi kolmasosaa nuorten mielenterveyshäiriöistä. Rannan mukaan tarkoituksena on saada lyhytpsykoterapeuttisia, kohdennettuja varhaisinterventioita nuorten arkeen. Ne tapahtuisivat nuorten keskellä, koulussa ja lähipalveluissa.