Kuolinavun oikeuskäytännöt ovat Suomessa heikkoja. Lääkäriliitto kaipaakin keskustelua lainsäädännöstä.
– Avustettua itsemurhaa ei ole Suomessa kriminalisoitu, mutta tästä ei ole oikeustapauksia, tiivistää ongelman Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
Kuolinapua voi Lääkäriliiton mukaan olla hoitotoimenpiteen tekeminen, hoidosta pidättäytyminen taikka se, että potilaalle annetaan neuvot ja väline päättää itse elämänsä.
Rikoslakiin lisäys?
Kaksi lääkäriä viidestä on joskus lievittänyt potilaan kärsimystä tietoisena siitä, että toiminta saattaa lyhentää potilaan elämää, kertoo tänään julkaistu Lääkäriliiton ja Duodecimin kysely, johon vastasi yli 3000 lääkäriä.
Lääkäriliitossa kaivataan keskustelua lainsäädännöstä.
– Se voisi olla esimerkiksi sellaista, että rikoslakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan lääkärin antama kuolinhoito, kuolinapu, ei ole rangaistavaa, jos potilas on tätä pyytänyt, ehdottaa Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Mervi Kattelus.
Miten varmistaa oikeus hyvään kuolemaan?
Oikeus hyvään elämään on paljon esillä ja yhä enemmän myös oikeus hyvään kuolemaan. Miten ihminen voi varmistaa sen, että hän saa hyvän kuoleman?
– Kaikkein paras jokaiselle henkilölle on se, että hän keskustelee omista haluistaan läheistensä kanssa, jotta jokaisella omaisella on selkeä näkemys, mikä on tässä tapauksessa minun tahtoni asiassa. Omaiset pystyvät parhaiten tätä tulkitsemaan siinä tilanteessa, jos itse ei ole enää kykeneväinen kertomaan omista näkemyksistään. On olemassa myös hoitotahtolomakkeita, kertoo Pälve.
Lääkärin kuunneltava omaisia
Entä jos ihminen saa kohtauksen eikä enää pysty itse päättämään asioistaan ja omaiset ovat sitä mieltä, että enää ei nesteytetä. Pitääkö lääkärin aina totella omaisten tahtoa?
