Lokakuun 21. päivänä 2022 Raahessa sattuneesta koiran kuolemaan johtaneesta tapauksesta nostettu syyte eläinsuojelurikoksesta on hylätty Oulun käräjäoikeudessa.
Oikeus totesi, ettei asiassa esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi syyllistynyt väkivaltaiseen tekoon. Tapauksella on merkittävä ennakkotapauksellinen arvo, erityisesti koiranomistajien vastuukysymyksiä ja koirien välisiä yhteenottoja arvioitaessa.
Tilanne sai alkunsa, kun asianomistajan 2,5-vuotias jämtlanninpystykorvauros ajautui hirvenhaukkukokeen aikana vastaajan pihalle ja kävi kiinni juoksunarussa olleeseen, 11-vuotiaaseen sekarotuiseen urokseen. Vastaaja puuttui tilanteeseen koirien erottamiseksi, minkä jälkeen hyökkäävä koira kuoli.
Syytetty kiisti väkivallan
Syytetty kertoi oikeudessa, ettei hän lyönyt, potkaissut tai muutoin käyttänyt väkivaltaa hyökkäävään koiraan. Hän korosti, ettei hänellä ollut tilanteessa edes kenkiä jalassaan. Sen sijaan hän myönsi vetäneensä koiraa tutkapannasta taaksepäin voimakkaasti irrottaakseen sen otteen omasta koirastaan.
– Samalla hetkellä koira ulahti, jähmettyi eikä päästänyt enää ääntä. Kun päästin pannasta irti, koira kaatui kyljelleen, kuvaili poika oikeudessa.
Paikalla ollut toinen henkilö vahvisti vastaajan kertomuksen tapahtumien kulusta.
Syyttäjän mukaan vastaaja olisi käyttänyt kohtuutonta väkivaltaa, esimerkiksi potkuja tai tylpällä esineellä lyömistä, aiheuttaen koiran kuoleman. Väitteet perustuivat ruumiinavauslöydöksiin ja vammojen laatuun. Vastaaja kiisti jyrkästi kaikki fyysisen väkivallan muodot.
Lue myös: Hirvikoira hyökkäsi pihassa kytketyn koiran kimppuun ja kuoli – korvausvaatimukset yli 20 000 euroa
Eläinlääkärin mukaan vamman alkuperä jäi epäselväksi
Ruumiinavauksessa koiralla todettiin kaksi kylkiluun murtumaa selkärangan läheltä ja noin 400 millilitraa verenvuotoa rintaonteloon.
Eläinlääkärin mukaan kyseinen vamma vaatii erittäin voimakkaan, yläviistosta tulleen tylpän iskun, jota paljain jaloin tai käsin olisi vaikea aiheuttaa. Mahdolliseksi aiheuttajaksi mainittiin muun muassa hirven potku.
GPS-seurannan mukaan koira oli ennen pihalle saapumista käynyt kahden muun lähitalon pihalla. Ensimmäisessä oli ollut mieshenkilö paikalla. Ensimmäisen talon asukkaan käytös herätti oikeudessa kysymyksiä, sillä asianomistajan kertomukset tapahtuneesta olivat ristiriitaisia.
Koira oli kulkenut noin 400 metrin matkan avoimen pellon poikki 20 km/h-nopeudella ja ollut vastaajan pihalla vain noin minuutin ja 20 sekunnin ajan ennen kuolemaansa.
Oikeus katsoi, että korkeassa vietissä oleva koira voi kyetä liikkumaan vammojenkin jälkeen ja käyttäytyä jopa aggressiivisesti kivun laukaiseman adrenaliinipiikin seurauksena.
Käräjäoikeus: Vamma saattoi syntyä muualla
Oikeus katsoi, että vastaajan kertomus oli johdonmukainen ja hänen esittämänsä selitys vammojen synnylle varteenotettava. Vamman syntyä ennen pihalle saapumista – esimerkiksi törmäystä tai hirven potkua – ei voitu sulkea pois.
Koska syytteen tueksi esitetty näyttö ei täyttänyt rikosoikeudellista näyttövaatimusta eikä poissulkenut muita mahdollisia selityksiä, käräjäoikeus päätyi hylkäämään syytteen.
Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen ja asiassa on mahdollista hakea muutosta hovioikeudesta.