Kymmenet lapset laiminlyövät oppivelvollisuutensa

Oppivelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa sakkoihin, joka määrätään valvonnasta vastaavalle huoltajalle. Käräjille asti edetään, jos huoltaja kiistää poliisin sakkomääräyksen. Tapaukset ovat hyvin harvinaisia, sillä valtakunnansyyttäjänviraston mukaan koko maassa on 2000-luvulla juttuja päätynyt syyttäjille asti yhdestä kolmeen tapausta vuodessa.

Opetushallituksen opetusneuvos Matti Lahtinen kertoo, että käräjille päätymisessä huoltajien suhtautuminen koulunkäyntiin ja tahtotila ovat ratkaisevassa asemassa.

- Harvemmin käräjille joudutaan, jos huoltajat pyrkivät hoitamaan omat velvoitteensa ja yrittävät osaltaan turvata koulunkäynnin, Lahtinen sanoo.

Toinen mahdollisuus on se, että asia hoidetaan lapsen tai nuoren huostaanoton kautta.

Romanit petranneet koulunkäynnissä

Peruskoulun päättötodistuksen puuttuminen oli monien romaninuorten ongelma vielä kymmenisen vuotta sitten. Romaniväestön koulutusryhmään kuuluva asiantuntija Satu Blomerus Opetushallituksesta kuitenkin arvioi, että nykyään nuoret tuntuvat käyvän koulua takavuosia halukkaammin ja myös vanhempien asenteet ovat muuttuneet.

Blomerus arvelee, että ilman todistusta jää yhä suhteessa enemmän romanilapsia kuin pääväestön lapsia, mutta ero on pienenemään päin. Lisäksi monet nuoret palaavat suorittamaan peruskoulun loppuun jälkikäteen.

Maakunnissa kierrellessään Blomerus on havainnut, että nykyisin vanhemmat yleensä haluavat tukea lasten koulunkäyntiä.

- Aiemmin emme välttämättä ehkä mieltäneet sitä, että koulutus on meidän juttu tai että siitä on vastaavaa hyötyä, itsekin romanitaustainen Blomerus kuvailee.

Isona asiana Blomerus pitää aikuiskoulutuksen kehittymistä niin, että myös vanhemmille on tullut erilaisia mahdollisuuksia kouluttautua. Hänen mukaansa romanit kokevat entistä selvemmin olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa.

(MTV3 - STT)