Kyberturvallisuuskeskus: Venäjä-mielisten haktivistien palvelunestohyökkäykset ohi perjantain ennätysiskun jälkeen

Venäjä-mielisten haktivistien tekemät palvelunestohyökkäykset näyttävät päättyneen tältä erää, kerrotaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta STT:lle.

Noin 40 suomalaisorganisaatiota joutui perjantaina Venäjä-mielisten haktivistien palvelunestohyökkäysten kohteeksi.

Kyberturvallisuuskeskuksesta kerrottiin perjantaina, että haktivistiryhmät julkaisevat päivittäin listoja kohteista, joihin on tarkoitus hyökätä. Perjantaina NoName-nimisen ryhmän listalla oli useita suomalaiskaupunkeja ja muita kohteita.

Lue myös: Venäjältä historian suurin verkkohyökkäys suomalaisyrityksiin

Ryhmä ei ole ilmoittanut uusista suomalaisista kohteista perjantai-iltapäivän jälkeen. Kyberturvallisuuskeskuksesta kerrottiin STT:lle lauantaina, että on tavallista, että haktivistit siirtyvät nopeasti uusiin kohteisiin.

Tammikuun lopussa ryhmä ilmoitti kohteikseen muun muassa Kreikan liikenneministeriön ja maan eri lentokenttien sivut. Perustelu Kreikan listalle joutumiselle oli ryhmän mukaan se, että Kreikka on luvannut toimittaa aseapua Ukrainaan.

NoName-ryhmän Telegram-kanavalla Suomea nimitetään russofobiseksi eli venäläisvastaiseksi maaksi. Lisäksi ryhmä muun muassa kehottaa Suomen "russofobisia viranomaisia" harkitsemaan avun lopettamista Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin "rikollishallinnolle".

Uusina kohteina kunnat ja korkeakoulut

Suomalaisiin palveluihin ja instituutioihin kohdistetut palvelunestohyökkäykset eivät ole kyberturvallisuuskeskuksen mukaan uusi asia, sillä niitä on tehty melko aktiivisesti viime syyskuusta lähtien. Haktivistien aiemmin suosimien kohteiden, kuten valtionhallinnon, logistiikan ja liikenteen, ohella mukaan ovat nyt kuitenkin tulleet uusina kohteina kunnat ja korkeakoulut.

Torstaina listalle joutuivat armeijan ylijäämätuotteita myyvä Varusteleka, kantaverkkoyhtiö Fingrid ja sanomalehti Hufvudstadsbladet.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan viime päivien hyökkäykset ovat olleet palvelunestohyökkäyksiä, jotka haittaavat kohteena olevan sivun toimintaa. Jos hyökkäyksen kohteena olevalle sivulle yrittää hyökkäyksen aikana mennä, sivun lataaminen kestää usein hyvin pitkään eikä pääsyä sivulle välttämättä lopulta heru ollenkaan.

– Palvelunestohyökkäykset eivät riko mitään, niistä ei aiheudu tietomurtoa tai haittaohjelmia. Ne aiheuttavat häiriötä sivun käyttämiseen, kertoi kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Matias Mesiä STT:lle perjantaina.

Lue myös: Venäjältä historian suurin verkkohyökkäys suomalaisyrityksiin

Varustelekaan kohdistunut kyberhyökkäys Venäjältä

Ruotsin TV4: Ruotsin valtiopäivät altistunut Tietoevry-kyberhyökkäyksessä