KUVAT: Suomi heräsi pommituksiin - Talvisota syttyi 75 vuotta sitten

Sodan syttymistä olivat enteilleet neljä päivää aikaisemmin ammutut ns. Mainilan laukaukset, jossa Neuvostoliitto väitti suomalaisten ampuneen Mainilan rajakylästä Neuvostoliiton puolelle. Tapahtumissa kuoli neljä neuvostosotilasta, ja se johti Neuvostoliiton hyökkäykseen ilman sodanjulistusta.

Venäjä on myöntänyt pitkään jatkuneen kädenväännön jälkeen Neuvostoliiton lavastaneen laukaukset. Eri lähteissä pidetään hyvin poikkeuksellisena sitä, että sodan toinen osapuoli myöntää aloittaneensa konfliktin. Vaikka aikaa olisikin kulut kymmeniä vuosia.

Pahin oli tiedossa

Suomi oli jo syksyllä alkanut valmistautua pahimpaan. Lokakuussa Suomen valtuuskunta suurlähettiläänä toimineen Paasikiven johdolla oli kutsuttu neuvotteluihin mm. Hankoniemen vuokraamisesta ja Karjalan kannaksen maa-alueiden luovuttamisesta. Syynä Leningradin puolustus ja elokuussa allekirjoitettu Molotov-Ribbetrop-sopimus etupiirijakoineen.

Neuvotteluissa Suomi ei hyväksynyt Neuvostoliiton vaatimuksia. Heti valtuuskunnan palattua oli palvelukseen kutsuttu koko reserviläisarmeija ja ryhmitetty se rajoille. Suomea ei siten pystytty yllättämään. Muutamaa kaupunkia lukuunottamatta.

Hyökkäyksellä Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhansopimuksen sekä allekirjoittamansa Kansainliiton peruskirjan ja kieltäytyi kaikista ulkomaisista välitystarjouksista. Se erotettiinkin YK:n edeltäjästä Kansainliitosta.

Kahdessa viikossa tavoitteeseen

Talvisodan alkaessa Neuvostoliiton tavoitteena oli lyödä suomalaiset nopeasti. Sodanjohdon suunnitelmissa oli edetä Helsinkiin kahdessa viikossa. Itänaapurissa ei uskottu suomalaisten pystyvän kovinkaan ankaraan vastarintaan. Suomi piti katkaista kahtia kapeimmalta kohdaltaa, edetä Kannaksen kautta Helsinkiin ja otta Pohjois-osat haltuun.

Hyökkäys alkoi maalla, merellä ja ilmassa aamulla 30.11.1939. Esimerkiksi Helsingissä aamun ilmapommitukset tulivat yllätyksenä. Kuolleita kaupunkilaisia oli noin 90.

Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti.

Saksa ja Neuvostoliitto olivat jo valloittaneet Puolan. Toinen maailmansota oli siis räjäytetty käyntiin. Puolan rintamalla ei tuolloin tapahtunut mitään, niinpä Talvisodan 105 kunnian päivää saivat erittäin suurta huomiota kansainvälisessä mediassa.

Ensimmäistä sotaviikkoa leimasi tottumattomuus sotaan. Neuvostoliiton materiaaliltaan ylivoimaiset hyökkäysvoimat ja taktiikka oli puolestaan sidottu suurelta osin tiestöön.

Neuvostoliitolla oli talvisodan alkaessa murskaava mies -ja materiaaliylivoima Suomeen nähden. Suomalaisjoukkojen vahvuus oli noin 340 000 sotilasta, Neuvostoliitolla luku on jopa miljoona. 

Pakkasta ja motteja

Aluksi Neuvostoliiton tavoite olla kahdessa viikossa Helsingissä näyttikin toteutuvan, mutta varsinkin joulukuun puoliväliin tultaessa suomalaiset tottuivat sotaan, pystyivät käyttämään hyväkseen maaston tuntemustaan, huomattavasti parempaa varustustaan jopa 40 asteen pakkasessa, liikkuvuutta ja esimerkiksi  hiihtotaitoa sekä mottitaistelujen taktiikkaa, jossa suuria neuvostoryhmityksiä hajotettiin pienempiin osiin ja tuhottiin järjestelmällisesti.

Legendaarisimpana mottitaisteluna luonnollisesti Raatteen tien taistelut Suomussalmella, jossa tuhoutui Ukrainasta tuotu 44. divisioona. Sen tavoitteena oli olla katkaisemassa Suomea kahtia maan kapeimmalta kohdalta.

Vuoden 1940 alun kuluessa tuli kuitenkin yhä selvemmin näkyviin vihollisen valtava ylivoima. Voitoista huolimatta suomalaiset alkoivat väsyä taisteluihin. Helmikuun alussa Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen, jonka seurauksena mm. Mannerheim-linja murtui ja alettiin etsiä tietä rauhaan.

Aseet vaikenivat neuvottelujen jälkeen 13.3.1940. Neuvostoliitto ja sen johto eivät saavuttaneet tavoitettaan marssia Helsingin kaduilla. Sodan seurauksena Suomi menetti kuitenkin Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan ja esimerkiksi Viipurin. Talvisodan synnyttämä revanssihenki oli osaltaan viemässä Suomea jatkosotaan.

Kaikkiaan talvisodassa kaatui noin 26 000 suomalaista. Kaatuneiden neuvostosotilaiden määrästä on montaa erilaista tietoa tai arviota. Luvut liikkuvat noin 90 000 ja 130 000 välillä.

(LÄHTEET: Puolustusvoimat, Wikipedia, Talvisodan pikkujättiläinen, veteraanienperinto.fi, Kuhmon kaupungin kotisivut)

Lisää kuvia talvisodasta SA-arkistosta