Tällä päivämäärällä tasan 75 vuotta sitten syttyi Suomen ja Neuvostoliiton välille Talvisota.
Sodan syttymistä olivat enteilleet neljä päivää aikaisemmin ammutut ns. Mainilan laukaukset, jossa Neuvostoliitto väitti suomalaisten ampuneen Mainilan rajakylästä Neuvostoliiton puolelle. Tapahtumissa kuoli neljä neuvostosotilasta, ja se johti Neuvostoliiton hyökkäykseen ilman sodanjulistusta.
Venäjä on myöntänyt pitkään jatkuneen kädenväännön jälkeen Neuvostoliiton lavastaneen laukaukset. Eri lähteissä pidetään hyvin poikkeuksellisena sitä, että sodan toinen osapuoli myöntää aloittaneensa konfliktin. Vaikka aikaa olisikin kulut kymmeniä vuosia.
Pahin oli tiedossa
Suomi oli jo syksyllä alkanut valmistautua pahimpaan. Lokakuussa Suomen valtuuskunta suurlähettiläänä toimineen Paasikiven johdolla oli kutsuttu neuvotteluihin mm. Hankoniemen vuokraamisesta ja Karjalan kannaksen maa-alueiden luovuttamisesta. Syynä Leningradin puolustus ja elokuussa allekirjoitettu Molotov-Ribbetrop-sopimus etupiirijakoineen.
Neuvotteluissa Suomi ei hyväksynyt Neuvostoliiton vaatimuksia. Heti valtuuskunnan palattua oli palvelukseen kutsuttu koko reserviläisarmeija ja ryhmitetty se rajoille. Suomea ei siten pystytty yllättämään. Muutamaa kaupunkia lukuunottamatta.
Hyökkäyksellä Neuvostoliitto rikkoi Tarton rauhansopimuksen sekä allekirjoittamansa Kansainliiton peruskirjan ja kieltäytyi kaikista ulkomaisista välitystarjouksista. Se erotettiinkin YK:n edeltäjästä Kansainliitosta.
Kahdessa viikossa tavoitteeseen
Talvisodan alkaessa Neuvostoliiton tavoitteena oli lyödä suomalaiset nopeasti. Sodanjohdon suunnitelmissa oli edetä Helsinkiin kahdessa viikossa. Itänaapurissa ei uskottu suomalaisten pystyvän kovinkaan ankaraan vastarintaan. Suomi piti katkaista kahtia kapeimmalta kohdaltaa, edetä Kannaksen kautta Helsinkiin ja otta Pohjois-osat haltuun.
Hyökkäys alkoi maalla, merellä ja ilmassa aamulla 30.11.1939. Esimerkiksi Helsingissä aamun ilmapommitukset tulivat yllätyksenä. Kuolleita kaupunkilaisia oli noin 90.