Suomi 2001. Ohjaus: Aku Louhimies. Käsikirjoitus: Katja Kallio ja Aku Louhimies Kallion romaanin pohjalta. Tuotanto: Jarkko Hentula, Ilkka Matila ja Marko Röhr. Kuvaus: Heikki Färm. Leikkaus: Samu Heikkilä. Lavastus: Minna Santakari. Musiikki: Leri Leskinen. Pääosissa: Minna Haapkylä, Anna-Leena Härkönen, Laura Malmivaara, Peter Franzén, Matti Ristinen, Mikko Kouki, Pirkko Saisio, Santeri ja Rasmus Nuutinen. Kesto: 117 min.
Vuodenvaihteen molemmin puolin saivat ensi-iltansa kaksi kotimaista sinkkuelokuvaa, jotka perustuvat naiskirjailijan esikoisromaaniin. Jusseilla muistettu Minä ja Morrison pohjautui Kata Kärkkäisen kirjaan ja Aku Louhimiehen ohjaama Kuutamolla Katja Kallion vuonna 1999 ilmestyneeseen esikoiseen. Kallio on myös käsikirjoittanut elokuvan. Tietysti nämä levottomista kaupunkilaisista kertovat tarinat ovat osa huipputrendikästä sinkkubuumia, jonka varsinaisesti aloittivat Bridget Jonesin kirja- ja leffaversiot.
Minna Haapkylä esittää Iiristä, vastikään kolmekymmentä täyttänyttä helsinkiläisnaista, jonka illat kuluvat himassa leffoja tuijottaen koska sitä oikeaa ei näy mailla eikä halmeilla. Paras frendi Anna (Anna-Leena Härkönen) sen sijaan kaataa karjuja jatkuvalla syötöllä eikä ymmärrä mikä kauniilla Iiriksellä mättää. Tälle pelkkä seksi ei riitä, vaan pitäisi olla Tunteita ja Todellista Rakkautta. Sitten kuvaan kävelee unelmien prinssi Marko (Peter Franzén), ja kaikki palat tuntuvat loksahtavan kohdalleen. Mutta loksahtavatko sittenkään?
Kun Morrisonissa ja Louhimiehen edellisessä ohjauksessa Levottomissa päähenkilö oli enemmän tai vähemmän tunnekylmä ja itsetuhoon taipuvainen sekoilija, Iiris on ilahduttavan normaali rakkaudenkaipuinen nainen. Hän on toki "kuutamolla" mokaillessaan ja hakiessaan rakkautta vääristä paikoista, mutta on sitä hyvin samastuttavalla tavalla. Iiriksen sympaattisuuden tärkein ansio kuuluu raikkaalle Minna Haapkylälle (), joka osaa olla yhtaikaa kiehtovan persoonallinen ja aivan tavallinen. Häntä haluaa nähdä lisää.