Kuuluuko se työnantajalle, jos poltan vapaa-ajalla pilveä? – "Ihmisillä täytyy olla oikeus myös yksityiselämään"

Päihdealan asiantuntijoiden mukaan kuuluu, jos käyttö on säännöllistä ja valtaa lisää alaa elämässä.

– Runsas viikonloppukäyttö voi vaikuttaa unenlaatuun ja muistiin. Se saattaa myös näkyä vielä maanantaina vetämättömyytenä. Jos kannabista alkaa käyttää myös viikolla, passiivisuus ja muistiongelmat lisääntyvät, kuvailee asiantuntija Kim Kannussaari Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt -yhdistyksestä.

Käyttäjät eivät myöskään ota aina huomioon kahta asiaa, jotka erottavat kannabiksen alkoholista. Toinen on se, että kannabis on laiton huume, jonka käyttö on rangaistavaa.

Kannabis myös näkyy testeissä pitempään kuin alkoholi ja moni muu huume. Käyttäjä voi kärähtää kannabiksesta useita päiviä ja jopa viikkoja käytön jälkeen, vaikka hän ei ole enää sen vaikutuksen alainen.

Satatuhatta huumetestiä vuodessa

• Huumetestejä tehdään erityisesti riskiammateissa, joissa päihteisiin on nollatoleranssi. Niihin kuuluvat kuljetukseen, energian tuotantoon, turvallisuuteen ja terveydenhuoltoon liittyvät alat.
• Usein testejä tehdään rekrytoinnin yhteydessä.
• Työsuhteessa voi joutua testiin, jos työntekijää epäillään päihteen vaikutuksen alaiseksi tai päihderiippuvaiseksi.
• Testaus vaatii perustellun syyn. Laki kieltää joukkoseulonnat ja pistokokeet ilman työntekijän suostumusta.
• Testien pitää perustua työpaikan päihdeohjelmaan.
• Työpaikoilla tehdään yli satatuhatta huumetestiä vuodessa.
• Tavallisin huumelöytö on kannabis, jota löytyy noin yhdeltä sadasta testatusta.
• Kannabis voi näkyä virtsassa satunnaiskäyttäjällä parista päivästä viikkoon, vakikäyttäjällä enimmillään pari viikkoa ja suurkäyttäjillä jopa yli kuukauden.
• Testejä voidaan tehdä myös oppilaitoksissa. Yli 60 tutkinnossa käryistä voi seurata erottaminen.

Lähteet: Päihdelinkki ja THL

Asenteet lievenevät

Suomessa kannabiksen käyttö lisääntyy ja asenteet sitä kohtaan lievenevät. Kannabista kokeilleiden ja viikoittain käyttävien määrät ovat kaksinkertaistuneet noin kymmenen vuoden aikana. Viikkokäyttäjiä on 35 000.

– Kannabiksen käyttö lisääntyy erityisesti työikäisillä. Suurin osa heistä ei käytä sitä työajallaan vaan vapaalla alkoholin tapaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luokittelun mukaan kannabis aiheuttaa selvästi vähemmän riippuvuutta ja fyysistä tai sosiaalista haittaa verrattuna esimerkiksi alkoholiin ja kokaiiniin.

Samalla tiedetään, että kannabiksen jatkuva käyttö voi aiheuttaa apatiaa, kognitiivisten kykyjen kuten muistin heikkenemistä ja depressiota. Uusien tutkimustietojen perusteella kannabis voi myös lisätä alkoholiongelman riskiä.

Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, heikentää koulumenestystä ja aikaistaa psykoosin puhkeamista.

Mieluummin hoitoa kuin potkut

Kannabiksesta työelämässä ei ole juuri puhuttu. Myös työpaikkojen päihdeohjelmissa ja työterveyshuollossa kannabis nousee harvemmin tapetille.

Kannabis näkyy toistaiseksi varsin vähän työterveyshuollossa ja hoitoon ohjauksessa alkoholiin verrattuna. Kannabiksesta ei myöskään järjestelmällisesti kysytä kuten alkoholista, jonka riskikäyttöä selvitetään esimerkiksi audit-testillä.

– Meni hyvin kauan siihen, että alkoholista alettiin puhua työpaikoilla. Keskustelu kannabiksesta on vasta alkanut, huomauttaa Kannussaari.

Hänen mielestään kannabiksen haittoja työelämässä pitäisi ehkäistä mahdollisimman varhain. Paras keino on keskustelu ja hoitoonohjaus sen sijaan, että lähdettäisiin laajoihin seulontoihin ja sanktioihin.

Myös työhyvinvointipäällikkö Katri Mannermaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä arvioi, että huumeista ja kannabiksesta pitää jakaa lisää tietoa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kuitenkin ilmenee useammin lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöä.

– Meillä on päihteiden suhteen nollatoleranssi, ja jos esimiehellä on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä, työntekijä ohjataan puhallutukseen tai huumausainetestaukseen. Päihdeohjelman mukaisesti työntekijälle tarjotaan hoitoonohjausta, jos tulos on positiivinen.

A-klinikkasäätiön johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mielestä työpaikoilla ja työterveyshuollossa kannabis pitäisi nostaa alkoholin rinnalle. Samalla hän perää kiihkotonta keskustelua.

– Ihmisillä täytyy olla oikeus myös yksityiselämään. Ei pidä mennä siihen, että annetaan heikoilla perusteilla potkuja ilman riittävää asianmukaista tietoa huumeista, niiden vaikutuksista ja tutkimusmenetelmistä.