Kuulokojetta häpeillään yhä – valtaosalla seitsemänkymppisistä on selkeä kuulon alenema

–  Kuulokojetta tarvitsevien määrä on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Syy on kuitenkin siinä, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Kuulovikojen määrä ei siis itsessään ole lisääntynyt.

Suutarlan mukaan perimällä on suurin merkitys kuulon heikentymiseen, eli jos vanhemmilla ja isovanhemmilla kuulo on heikentynyt merkittävästi jo esimerkiksi 60 vuoden iässä, tapahtuu näin suuremmalla todennäköisyydellä seuraaville sukupolvillekin. Myös melulle altistuminen voi aikaistaa kuulon heikentymistä.

–  Melun vaikutukset eivät ole kuitenkaan tänä päivänä enää yhtä merkittäviä, sillä kuulon suojaaminen on lisääntynyt, ja melun vaikutukset sisäkorvaan tunnetaan entistä paremmin.

Elämäntapatekijöistä erityisesti tupakointi ja verenpainetauti voivat Suutarlan mukaan aikaistaa kuulon muutoksia.

Lääkärille menoa lykätään

Jos normaalisti kuulevan henkilön kuulo alentuisi yhtäkkiä kuulokojetta tarvitsevan henkilön kuulon tasolle, tuntuisi tilanne hänestä Suutarlan mukaan katastrofaaliselta. Ikääntyessä sama muutos tapahtuu pitkän ajan kuluessa, mistä syystä heikompaan kuuloon totutaan eikä siihen osata kiinnittää huomiota.

Tyypillistä on myös se, että kun kuulon heikentyminen lopulta tunnistetaan, lääkäriin hakeutumista lykätään. Asennemuutos parempaan on Suutarlan mukaan kuitenkin tapahtunut.

–  Ennen kuulon heikentymiseen ja varsinkin kuulokojeen käyttöön liittyi melkoinen stigma, mutta nykyään kuulokojetta tullaan jopa pyytämään. Edelleen tapaan kuitenkin viikoittain ihmisiä, jotka häpeävät kuulo-ongelmiaan ja pyytävät mahdollisimman pientä ja näkymätöntä kuulokojetta.

Kuuloliiton korvatautien erikoislääkäri Elina Rytsölä kertoo, että kuulon heikentymisen tunnistamista hankaloittaa myös se, että yleensä henkilö kuulee vain osan äänistä hiljempaa ja osan yhtä voimakkaasti kuin aikaisemminkin. Nimenomaan konsonanttien erottelukyky heikkenee, minkä vuoksi henkilö alkaa kuulla epäselvästi etenkin tilanteissa, joissa on jonkinlaista taustahälyä.

–  Monesti heikkokuuloisille puhutaan kovemmalla äänellä. Ne ovat kuitenkin vokaalit, jotka korostuvat huutaessa, joten äänen korottaminen ei ole oikea ratkaisu. Kun konsonantit kuuluvat huonosti tai eivät kuulu ollenkaan, menee kovaääninenkin puhe helposti epäselväksi.

Epäily muistiongelmista voi herätä

Rytsölän mukaan kuulon heikentyminen herättää valitettavan usein epäilyn ongelmista muistissa tai ymmärryksessä. Rytsölä kertoo tutkimusten osoittavan, että jos sanat kuuluvat heikosti tai epäselvästi, ne jäävät huonommin mieleen.

Myös väärinymmärrysten riski on olemassa: Joskus henkilö kuulee väärin, mutta luulee kuulleensa oikein. Joskus henkilö ei kehtaa pyytää toistamaan kuulematta jääneitä asioita, jolloin hän saattaa ryhtyä arvailemaan.

–  Ei ole myöskään lainkaan harvinaista, että heikosti kuuleva henkilö alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita ja pahimmassa tapauksessa eristäytyy omiin oloihinsa, Rytsölä sanoo.

Apuväline yleensä molempiin korviin

Ikääntymisestä johtuvaa kuulon alenemaa hoidetaan yleensä nimenomaan kuulokojeilla. Kuulokoje on Suomessa maksuton kaikille, jotka sitä tarvitsevat, ja nykyään se määrätään useimmiten molempiin korviin.

Henkilöillä, joilla on kuulokoje vain toisessa korvassa, puuttuu suuntakuulo. Tämä tarkoittaa sitä, että he eivät kuule, mistä suunnasta ääni tulee, kertoo Rytsölä.

Suutarlan mukaan kuulokojeisiin liittyy ennakkoluuloja, ja osa ihmisistä ajattelee, että julkiselta puolelta ilmaiseksi saadut laitteet eivät ole laadukkaita.

–  Tämä ei pidä paikkaansa. Laitteet ovat korkealaatuisia, ja jos niistä pitäisi itse maksaa, hinta olisi 1  000–2  000 euroa.

Suutarla kertoo, että kuulokojeiden laatu on parantunut merkittävästi kymmenen vuoden aikana – kojeiden vinkuminen on saatu vähenemään, ja äänenlaatu on parempi kuin ennen.

–  On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kuulokoje on kompromissi. Se on laadukas äänenvahvistin, mutta sen kanssa ei koskaan päästä likimainkaan siihen tilanteeseen, jossa ollaan oltu ennen kuulon heikentymistä.

Rytsölä kertoo Kuuloliiton pyrkivän siihen, että kaikille 55 vuotta täyttäneille suomalaisille tehtäisiin terveyskeskuksissa kuuloseula. Tällä tavalla saataisiin ajoissa kiinni henkilöt, joiden kuulo on alkanut merkittävästi heikentyä. Rytsölän mukaan olisi tärkeää, että vaikka henkilö ei haluaisi tai vielä tarvitsisi kuulokojetta, hän olisi kuitenkin tietoinen kuulon alenemastaan.

Lue myös: Nämä 9 tapaa madaltavat dementian riskiä kolmanneksella

Rytsölä kertoo, että Kuuloliitolla on ollut muutaman vuoden ajan kuuloauto, joka kiertelee ympäri Suomea huhtikuusta syyskuuhun tekemässä kuuloseuloja. Hänen mukaansa auto on ollut todella suosittu.

–  Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat kyllä kiinnostuneita kuulostaan ja haluavat tutkituttaa sen. Kuuloauto saattaa tuntua matalamman kynnyksen paikalta kuin lääkärin vastaanotto.