Kun vielä vajaa parikymmentä vuotta sitten kuntajohtajien paikkoihin rynni hakijoita keskimäärin 19 per avoin paikka, nyt tilanne on toinen. Tällä vuosituhannella hakijamäärä on tippunut 11 keskimääräiseen hakijaan. Suuret kasvukeskukset pärjäävät vielä hyvin, mutta pienemmät kunnat ja keskikokoiset kaupungit joutuvat tekemään töitä löytääkseen pätevän hakijan kunnan ykköstuolille.
– Sellainenkin muutos on tapahtunut, että pieniin kuntiin ei riitä enää hakijoita, kun vielä takavuosina niihin haettiin enemmän kuin isoihin kuntiin, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Selkeitä syitä kiinnostuksen vähenemiseen ovat heikko kuntatalous, määräaikaiseksi muuttuneet pestit ja suuret valtionhallinnon muutokset kuten sote-uudistus. Vähäpätöisempikin syy on: raadollinen ja julkinen valintaprosessi.
– Sehän on selvää, että sellaista ehdokasta ei löydykään, joka olisi täydellinen kaikkien kaupunkilaisten mielestä. Kyllä tämä avoin haku ja julkisuus ovat yksi seikka, jotka karkottavat hakijoita, uskoo Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Peter Boström.
Etenkin pienemmissä kunnissa kaikki hakijat ruoditaan perusteellisesti heti nimilistan julkitulon myötä. Kunkin hakijan taustat ja henkilöhistoria käydään läpi ja mahdolliset viat julkistetaan arkailematta. Vaikka asiasta ei juuri puhuta, se on asia joka hermostuttaa hakijoita.
– Kyllä tällä hakuprosessilla ilman muuta merkitystä on, sanoo Boström, jonka kotikunnassa Pietarsaaressa on vihdoin kolme konsulttien löytämää hakijaa arvioitavana.
Kuntaliitossakin tiedetään, että julkinen haku on monelle kova paikka.
– .Jos verrataan vaikkapa yritysjohtajan valintaan, niin onhan tämä hakuprosessi aivan toista luokkaa, sanoo Kietäväinen.
Valintaprosessiin muutos?
Kokkolassa laitettiin pystyyn toinen hakukierros kaupunginjohtajaksi, kun ensimmäinen haku jäi laihaksi.
– Hakijoita oli, mutta ei yhtään, jolla olisi ollut kuntajohtajakokemusta, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veikko Laitila.
Nyt kyselyjä on tullut ja etenkin yksi asia kiinnostaa.
– Kaksi asiaa siellä nousee keskusteluun, elikkä kuntatalous ja sitten valintaprosessi, sanoo Laitila.
Hänenkin mukaansa lähteminen mukaan pitkään ja kiemuraiseen hakuprosessiin on voimia vaativa ponnistus. Julkisuusperiaatteen mukaan vaihtoehtoja ei juuri ole, mutta Laitilan mielestä niitä kannattaisi harkita.
- Ehkä nämä alkuvaiheen tiedustelut ja keskustelut mahdollisten hakijoiden kanssa voisivat olla julkisuuden ulkopuolella. Vasta sitten, kun henkilö päätyy todellakin hakemaan paikkaa virallisesti, nimet voitaisiin julkistaa.
– Jotta media voisi repiä heidät kappaleiksi?
– Voihan se niinkin sanoa, naurahtaa Laitila.
Rekrytoijia tarvitaan
Pietarsaaressa ei uskota, että avoimella haulla enää saadaan riittävästi hakijoita virkoihin.
– Kyllä rekrytoijia tarvitaan, ainakin nyt näyttää siltä. Meilläkin avoin haku tuotti vain yhden kiinnostuneen hakijan, kertoo Boström.
– Lapin kunnissa on painiskeltu hakijakadon kanssa jo pitkään, nyt tilanne on leviämässä muuallekin.
Jo lähes kolmannes kunnista joutuu uusimaan hakuprosessin
– Kyllä varmasti nyt ihan parin-kolmen viime vuoden aikana tämä epäselvyys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista ja laajemminkin näistä julkisen hallinnon uudistuksista on johtanut mielenkiinnon vähentymiseen. On vaikea sanoa, mikä sen painoarvo on, mutta väittäisin että se on hyvin huomattava, sanoo Kietäväinen.