Kun vielä vajaa parikymmentä vuotta sitten kuntajohtajien paikkoihin rynni hakijoita keskimäärin 19 per avoin paikka, nyt tilanne on toinen. Tällä vuosituhannella hakijamäärä on tippunut 11 keskimääräiseen hakijaan. Suuret kasvukeskukset pärjäävät vielä hyvin, mutta pienemmät kunnat ja keskikokoiset kaupungit joutuvat tekemään töitä löytääkseen pätevän hakijan kunnan ykköstuolille.
– Sellainenkin muutos on tapahtunut, että pieniin kuntiin ei riitä enää hakijoita, kun vielä takavuosina niihin haettiin enemmän kuin isoihin kuntiin, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Selkeitä syitä kiinnostuksen vähenemiseen ovat heikko kuntatalous, määräaikaiseksi muuttuneet pestit ja suuret valtionhallinnon muutokset kuten sote-uudistus. Vähäpätöisempikin syy on: raadollinen ja julkinen valintaprosessi.
– Sehän on selvää, että sellaista ehdokasta ei löydykään, joka olisi täydellinen kaikkien kaupunkilaisten mielestä. Kyllä tämä avoin haku ja julkisuus ovat yksi seikka, jotka karkottavat hakijoita, uskoo Pietarsaaren kaupunginhallituksen puheenjohtaja Peter Boström.
Etenkin pienemmissä kunnissa kaikki hakijat ruoditaan perusteellisesti heti nimilistan julkitulon myötä. Kunkin hakijan taustat ja henkilöhistoria käydään läpi ja mahdolliset viat julkistetaan arkailematta. Vaikka asiasta ei juuri puhuta, se on asia joka hermostuttaa hakijoita.
– Kyllä tällä hakuprosessilla ilman muuta merkitystä on, sanoo Boström, jonka kotikunnassa Pietarsaaressa on vihdoin kolme konsulttien löytämää hakijaa arvioitavana.
Kuntaliitossakin tiedetään, että julkinen haku on monelle kova paikka.
– .Jos verrataan vaikkapa yritysjohtajan valintaan, niin onhan tämä hakuprosessi aivan toista luokkaa, sanoo Kietäväinen.