Tiedätkö sinä, mitä eroa on pensasmustikalla ja luonnonmustikalla?
Pensasmustikan sato on nyt parhaimmillaan. Huomattavasti metsämustikka-sisarustaan makeampi ja kookkaampi pensasmustikka jakaa kuitenkin usein ihmisten mielipiteet: toiset rakastavat, toiset valittavat mustikan maun puuttumista. Kyseessä onkin kaksi eri marjaa, joissa on paljon eroja mutta myös yhtäläisyyksiä.
1. Maku
Eihän tämä maistu yhtään mustikalle, kuulee usein pensasmustikasta sanottavan. Ei sen kuulukaan. Pensasmustikka on huomattavasti luonnonmustikkaa makeampi ja perinteinen mustikan maku on vain vivahde. Pehmeämmän makunsa ansiosta pensasmustikkajälkiruokiin ei tarvitsekaan välttämättä lisätä sokeria lainkaan.
2. Rakenne
Pensasmustikka on kooltaan metsämustikkaa kaksi kertaa isompi ja rakenteeltaan selvästi napakampi. Pensasmustikka ei lössähdä kasaan edes pakastuksen jälkeen, ja siksi se sopiikin erityisen hyvin koristeeksi näyttäviin jälkiruokiin ja kesäkakkuihin tai käytettäväksi marja- ja hedelmäsalaateissa. Kannattaa myös kokeilla marjaisia cocktailtikkuja.
3. Väri
Pensasmustikka on sisältä vaalea, joten niitä naposteltaessa ei tarvitse huolehtia vaatteiden sotkeutumisesta. Tämän vuoksi pensasmustikka on tuttu monen lapsiperheen ruokapöydässä, jossa lapset harjoittelevat sormilla syömistä.
4. Säilyvyys
Pensasmustikka säilyy paremmin kuin luonnonmustikka kiinteän rakenteensa takia. Pensasmustikka on luontaisesti antimikrobinen, eli se kestää tiettyjen bakteerien kasvua, eikä homehdu helposti.
5. Terveyshyödyt
Pensasmustikka ja luonnonmustikka ovat ravintosisällöltään hyvin samanlaisia. Pensasmustikassa on hieman luonnonmustikkaa enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän marjalle tumman värin antavaa antosyaania. Molemmat marjat sisältävät kuitenkin rutkasti fenolisia yhdisteitä, joiden on tutkittu alentavan kolesterolia ja parantavan muistia. Ne suojaavat myös sydän- ja verisuonitaudeilta ja tekevät hyvää silmille. Terveyshyötyjen saamiseksi marjoja tulisi syödä 100–200 grammaa päivässä.