Kultarannan antimet päätyvät Halosen lautaselle

Munakoisoa, maa-artisokkaa ja pensasmustikoita, Kultarannan puutarhasta löytyy valikoimaa laidasta laitaan. Ylipuutarhuri Matti Tuominen nimeääkin puutarhan erikoisuudeksi sekalaisuuden.

– Kun puhutaan viljelystä kaupallisessa mielessä, pitää miettiä, mikä on kannattavaa. Mutta meidän tuotteemme päätyvät Kultarannan lisäksi Presidentinlinnaan ja Mäntyniemeen.

Laajan vihannes- ja yrttivalikoiman lisäksi viljelypuolelta löytyy iso valikoima puutarhakasveja. Puiston kesäkukista Tuominen mainitsee ruusut, gerberat ja liljat. Lisäksi puutarhassa kasvaa muun muassa omenaa, luumua ja päärynää.

Keittiömestarien ehdotuksia kokeillaan puutarhassa

Puutarhan ja avomaan antimia hyödynnetään presidentin ruokapöydässä vuoden ympäri. Lautaselle päätyvät niin uudet perunat, latva-artisokat kuin ruusukaalitkin. Valikoima vaihtuu hieman aika ajoin.

– Kokeilemme, mitä keittiömestarit ehdottelevat, Tuominen toteaa.

Kahdeksan vakituisen työntekijän lisäksi puutarhassa ja puistossa työskentelee apuvoimia, joiden vuoksi henkilömäärä nousee kesäaikaan 20:een. Työnsarkaa riittää kuitenkin kaikille.

– Hoidettavan puistoalueen pinta-ala on 20 hehtaaria, ja kasvihuonealaa löytyy 800 neliömetrin verran. Avomaaviljelysten ja omenapuiden osuus on noin hehtaarin.

Puutarhassa työskenteleminen kunnia-asia

Tuominen on työskennellyt Kultarannassa Koiviston ajoista lähtien. Tasavallan presidentin puutarhasta huolehtiminen on Tuomiselle kunnia-asia, mutta työhön liittyy myös paljon vastuuta.

– Tämä on välillä rankkaakin hommaa, mutta hyvälle henkilöstölle voi jakaa vastuuta. Ei yksin pysty mitään tekemään.

Tuominen pitää Kultarantaa ammatillisesti poikkeavana näköalapaikkana puutarhatuotantoon. Myös vieraat ja turistit tuovat työhön oman erikoisen vivahteensa.

– Ihmisiä kiinnostaa keskeinen puistoalue, joka on museoviraston suojelukohde, Tuominen päättää.