Kulta – epäekologista vai ei? Sormusten alkuperä mietityttää kuluttajia

Kihla- ja vihkisormusten ostaminen tulee eteen monella parilla jossain vaiheessa elämää. Suuri osa suomalaisista valitsee sormuksensa materiaaliksi perinteisen kullan, mutta kuinka ekologinen vaihtoehto kulta on?

Kaivosteollisuuden sivutuotteena syntyy valtavat määrät jätettä, ja kulta on korumateriaaleista eniten luonnonvaroja kuluttava. Ekologinen selkäreppu kertoo kilogrammoina, kuinka paljon tuote on kuluttanut luonnonvaroja. Viiden gramman kultasormuksen ekologinen selkäreppu on noin 2 000 kilogrammaa.

Suomen kultaseppien liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman kuitenkin muistuttaa, ettei sormuksen ostaminen suomalaisesta kultasepänliikkeestä aiheuta louhintaa. 

– Usein kun puhutaan jalometallien hiilijalanjäljestä, puhutaan uuden materiaalin louhimisesta. Siinä luvut eivät ole kauhean mairittelevia, mutta tänä päivänä markkinoilla käytettävä kulta on 100-prosenttisesti kierrätettyä.

– Tämä on monille yllätys, sillä usein ihmiset ajattelevat, että kulta tulee kultasepille maaperästä.

Miten kulta sitten kiertää, ja miksi sitä ei sormuksia varten tarvitse louhia?

– Romukulta tuo kultaa kiertoon. Romukulta sulatetaan ja puhdistetaan tuotantolaitoksissa liottamalla pois seosaineet. Näin kullasta tulee jälleen puhdasta ja niin sanotusti uutta.

– Uutta kultaa kyllä louhitaan, mutta se menee enimmäkseen elektroniikkateollisuuden käyttöön. Kultasepänalalla kulta on ollut jo vuosisatojen ajan niin kallisarvoista materiaalia, että siihen ei ole varaa suhtautua leväperäisesti. Ala on aina kierrättänyt mahdollisimman tehokkaasti.

Entäpä jos uuden sormuksen ostaja haluaisi tietää korun kullan alkuperän? Voiko sitä jäljittää?

– Yleisellä tasolla ei voi. Markkinoille on kuitenkin tullut Reilun kaupan kultaa, jossa kultakaivosten työläiset ovat ottaneet vanhan kaivoksen tuotannon haltuunsa ja ryhtyneet Reilun kaupan -kullantuottajiksi. He tuottavat kultaa ilman raskaita suurtuotannon kemikaaliprosesseja, jotka ovat luonnolle haitallisia. Reilun kaupan -tuottajat myyvät kullan itse ja sijoittavat rahat paikalliseen infrastruktuuriin. Suomessa Reilun kaupan kultaa ei kuitenkaan ole vielä yleisesti myynnissä.

– Uskoisin, että trendi kasvaa tulevaisuudessa.

Sormuksesta haaveilevan on mahdollista teettää korunsa myös vanhoista, esimerkiksi suvussa kiertävistä koruista. Näin kierrätyskulta saa uuden merkityksen ja sormukseen kätkeytyy kultasepän käsissä erityistä tunnearvoa.