Suomi nousi maailman houkuttelevimmaksi kaivosalan investointikohteeksi

Erojakin löytyy, ja ne voivat selittää sitä, että Ruotsi jäi kaivoksiin liittyvien investointien kiinnostavuudessa Suomen taakse.

– Ruotsissa ei ole varausjärjestelmää, vaan siellä pitää tehdä ensin malminetsintähakemus. Suomessa voidaan tehdä sen sijaan varaus, joka antaa etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen. Suomen sääntely voi olla hieman ennakoitavampaa, Lalli kuvaa.

Yhtiöt luovuttavat tiedot Tukesille

Investointipäätöksiä helpottavat Lallin mukaan myös paikkatietoaineistojen saatavuus ja kaivosyhtiöille tarjottavien palveluiden laatu. Uusien toimijoiden ei tarvitse aloittaa Suomessa tyhjältä pöydältä, sillä kaivosyhtiöt luovuttavat keräämänsä tiedot Tukesille lopettaessaan projektinsa.

– Lupa-alueen rauetessa tiedot siirtyvät GTK:lle. Yhtiöt luovuttavat myös edustavat kairausnäytteet arkistoomme, jolloin valtion haltuun siirtyy arvokasta näyte- ja tietomateriaalia. Tieto ei mene hukkaan, vaan sitä käytetään uudelleen ja uudelleen, Lalli kuvaa.

GTK on panostanut jo vuosikymmenien ajan geologisten tietojen keräämiseen, verkkopalveluiden kehittämiseen ja muiden keräämän aineiston jakelemiseen. Verkkopalvelut ovat kaikkien käytössä, ja esimerkiksi Hakku-palvelusta pääsee lataamaan aineistoja.

GTK:lla on arkistossaan myös runsaasti kallioperänäytteitä eli kairasydämiä eri puolilta maata. Näytteet voivat auttaa investointipäätöksissä.

– Kairasydän on timanttikairalla kallioperästä otettu näyte, jonka pituus ja paksuus voivat vaihdella. Sydämet ovat yleensä 50–700 metrin mittaisia kivipötköjä, jotka ovat halkaisijaltaan hieman alle neljä senttiä, Lalli kertoo.

GTK tekee mineraaleihin ja kiertotalouteen liittyvää tutkimusta muun muassa Espoossa sijaitsevassa tutkimuslaboratoriossa ja Outokummussa sijaitsevissa laboratorioissa sekä koetehtaalla. Outokummussa tulee viiden vuoden kuluessa käyttöön uusi koetehdas. Tarkoituksena on lisätä tutkimuskapasiteettia ja kehittää nykyistä parempia ja kestävämpiä ratkaisuja muun muassa kaivosvesien käsittelyyn.

"Suomi on hyvin kaivosmyönteinen valtio"

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola on seurannut vuosikymmeniä kaivostoimintaa ja Suomen kaivoslainsäädännön uudistamista.

– Suomi on hyvin kaivosmyönteinen valtio kansainvälisesti vertaillen, hän kiteyttää näkemyksensä.

Luonnonsuojeluliiton mielestä yksi ongelma on, että kaivoslain mukaiset lupa-asiat käsitellään Tukesissa irrallaan ympäristöluvista. Kaivoslupa, ympäristölupa ja vesitalouden tarkastelu tulisi kytkeä yhteen, ja kokonaisuudesta tulisi päättää yhdessä virastossa, katsoo Veistola.

– Jos näin toimittaisiin, otettaisiin samalla kertaa huomioon kaikki asiat, ja se olisi kaikkien etu. Nykykäytännössä voidaan vasta myöhäisessä vaiheessa huomata, että luvan myöntämiselle onkin esteitä. Kaivosten luvittaminen on meillä irrallista ja se tehdään ennen muita arvioita, Veistola sanoo.

Suomen luonnonsuojeluliitto ei vastusta kaikkia kaivoksia, mutta liiton mielestä tarkka harkinta on tarpeen, kun pohditaan uusien kaivosten avaamista.

– Useat malmiomme ovat kuitenkin kansainvälisesti verrattuina varsin köyhiä, ja niiden käyttöaika on suhteellisen lyhyt, Veistola toteaa.

Kaivosten jäljet ja kaivosjätteet säilyvät luonnossa jopa vuosituhansia.