Asiantuntijat kehottavat rakentajia olemaan kaukonäköisiä ja miettimään, millainen asunto palvelee omia tarpeita vielä vuosikymmenien päästäkin.
Porin Asuntomessuilla Karjarannassa keräännyttiin lauantaina kuuntelemaan SuomiAreena Goes Asuntomessut -tilaisuutta. Rakentaminen ympäristötekona -keskustelun panelisteina olivat Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara, Sitran johtaja Mari Pantsar, NCC:n hankekehityspäällikkö Laura Majoinen ja rakennuttaja Juha Heino.
Keskustelun aloitti messuille kohteen 16, eli Bunkkerin rakennuttanut Juha Heino. Hän kertoi projektistaan, jossa Shellin vanha asuin- ja autovajarakennus korjattiin nykyasunnoksi. Bunkkeri on paitsi mainio esimerkki siitä, kuinka rakentaminen voi olla ympäristöteko mutta myös siitä, että työvoimaa tarvitaan vanhan korjaamiseenkin.
Vuoden 2018 Asuntomessut Porissa
· 6.7.-5.8.2018
· Lisää tietoa saat Asuntomessujen sivuilta
· Osta liput Asuntomessuille verkosta, niin vältät jonot messuportilla.
· Lippukauppaan pääset tästä.
– Bunkkeri on malliesimerkki kiertotaloudesta, eli siitä hyötyvät sekä ympäristö että talous, Mari Pantsar sanoo.
Pantsar tyrmää pelon, joka kiertotalouteen liittyy: työpaikat häviävät, ellei jatkuvasti tuoteta liukuhihnalta uutta. Heino nimittäin kertoi, että pelkästään hän itse uurasti lähes 6000 tuntia Bunkkerin korjauksessa. Pantsar on vakuuttunut, että työpaikkoja syntyy myös korjausrakentamisen ympärille.
– Rakennusalalla on vielä tehtävää, että tämäntyyppisiä menestystarinoita saataisiin enemmän, Matti Kuittinen puolestaan kommentoi Bunkkeria.
Hiilikädenjälkiä rakennukseen
Kolmasosa Suomen hiilijalanjäljestä aiheutuu rakentamisesta. Rakentamisen hiilijalanjälki taas syntyy energiankäytöstä ja materiaaleista. Yksi keino rakentaa ekologisemmin on lisätä kierrätettäviä materiaaleja. Jokainen yksityishenkilökin voi kiinnittää huomiota talonsa energiatehokkuuteen.
Messuille uusi kohde
Asuntomessuille nousi viikonloppuna uusi messukohde, kun Stora Enson massiivipuuelementeistä rakennettu paviljonki siirrettiin Porin keskustasta messualueelle Karjarantaan. Stora Enson uusi puurakentamisen konsepti yhdistettynä massiivipuisiin CLT- ja LVL-elementteihin mahdollistaa nopean rakentamisen ja rakennusjätteen vähentämisen.
– Sen lisäksi, että massiivipuuelementeistä rakentaminen on nopeaa ja turvallista, pysytään rakennus myös purkamaan ja käyttämään uudelleen – tarvittaessa hyvin nopeasti, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.
Puu on ainoa uusiutuva rakennusmateriaali ja se sitoo elinkaarensa ajan ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia. Puuta käyttämällä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 75 prosenttia.
– Käsillämme ovat valtavat ilmastotalkoot, sitä ei pidä unohtaa. Ei ole rakettitiedettä rakentaa ympäristöystävällisemmin, Kuittinen painottaa.
Kuittinen kehottaa kiinnittämään huomiota omaan hiilikädenjälkeensä eli myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Hänen mukaansa yksittäinen rakentaja voi tehdä paljonkin tällaisia ratkaisuja, kuten pohtimaan mahdollisuutta korjausrakentamiseen.
– Sen sijaan, että meille jatkuvasti taotaan päähän, kuinka suuri suomalaisen hiilijalanjälki on, voisimme alkaa seurata, kuinka paljon hiilikädenjälkiä voimme kerätä rakennukseemme. Kuluttajan tietoisuutta tulee myös parantaa, sillä markkinat ovat valitettavasti täynnä viherpesua.
Kuittinen antaa esimerkin aurinkopaneeleista: toisen valmistajan paneelin valmistuksella voi olla nelinkertainen hiilijalanjälki toiseen verrattuna.
– Tarvitaan siis valistusta ja lisää kuluttajien kädenjälkiä.
Pantsar on sitä mieltä, että puurakentaminen on ympäristön ja terveyden kannalta paras vaihtoehto. Puurakentamiseen liittyy kuitenkin ennokkoluuloja.
– Ennakkoluuloista ollaan pääsemässä eroon, nyt tehdään myös puukerrostaloja. Mutta meidän tulisi jouduttaa puurakentamista entisestään.
Pantsar panostaisi myös jakamistalouteen.
– Kun suunnitellaan asuinalueita, voisi heti miettiä, miten jakamistaloutta voisi suosia. Ottaa käyttöön esimerkiksi yhteiskäyttökoneita tai -autoja.
Hän kiinnittäisi huomiota myös kierrätyksen toimivuuteen ja lähiviljelyyn.
– On paljon elementtejä, joita voidaan tehdä paremmin tulevaisuudessa, Pantsar vakuuttaa.
Myös Laura Majoinen kehottaisi ekologisempaan elämään panostavia tuomaan luontoa asumisen lähelle.
– On tärkeää luoda mikroilmastoa esimerkiksi viherseinillä ja -katoilla sekä kaupunkiviljelyllä.
Ota selvää ja ennakoi!
Kaikki keskustelijat ovat yksimielisiä siitä, että kaukonäköisyys kannattaa, kun halutaan rakentaa ympäristöystävällisemmin.
– Pitäisi pystyä eläytymään monia vuosikymmeniä eteenpäin, miltä elämä silloin voisi näyttää. Jotta ei rakenneta taloja, jotka viiden vuoden kuluttua myydään ja jotka seuraava remontoi ja käyttää taas paljon energiaa ja materiaaleja, Kuittinen sanoo.
Myös Pantsar kehottaa tutkimaan tulevaisuuden teknologioita ja ennakoimaan, mitä uutta esimerkiksi rakennusmateriaalien saralla on tulossa. Hän kertoo itse tehneensä virheen omakotitaloa 15 vuotta sitten rakentaessaan. Silloin maalämpö oli uusi asia, eikä hän luottanut täysin sen toimivuuteen, vaikka olisi kannattanut.
Toisaalta rakennuksesta pitäisi löytyä myös muuntojoustavuutta. Ihmisen asumisen tarpeet kun ovat hyvin erilaisia nuorena perheellisenä kuin eläkeikäisenä.
– Niin julkisten kuin yksityistenkin rakennusten pitäisi olla muunneltavissa erilaiseen käyttöön. Rakennusta pitää pystyä uudistamaan tai jopa siirtämään, Kuittinen sanoo.
Hänen mielestään tässä mielessä ajattelu on Suomessa kankeaa: talon pitää nököttää paikoillaan isältä pojalle ja pojanpojalle.
– Japanissa on hyviä esimerkkejä siirrettävistä, paviljonkimaisista rakennuksista. Tässä voisi olla palvelurakentamiseen uutta tuulta. Yksityisen rakentajan näkökulmasta rakennuksen elinkaaren pidentäminen on tietysti erittäin hyvä ympäristöteko.
Viihtyvyys tärkeää
Mari Vaattovaara satsaisi ympäristötalkoissakin asumisen viihtyvyyteen. Hänen mukaansa päästöjen ja materiaalien lisäksi kestävässä rakentamisessa tulisi ottaa huomioon myös miellyttävän asuinalueen luominen – sellaisen, jonne ihmiset haluavat sadankin vuoden päästä tulla asumaan.
– Satoja vuosia kestävän rakennuksen täytyy olla myös viihtyisä. Vaikka se olisi tehty maailman parhaista materiaaleista, se ei ole riittävä tavoite. Emme saa rakentaa vain asumista varten vaan elämistä varten, Vaattovaara korostaa.
Oikeanlainen kaavoittaminen onkin Vaattovaaran mukaan äärimmäisen tärkeää.
– Turvallisuus, rauhallisuus ja luonnonläheisyys ovat tärkeitä asioita. Rakentaminen on Suomessa korkealaatuista mutta myös aika monotonista. Täällä iInsinöörien ihmemaassa tavataan miettiä kaikenlaisia teknisiä ratkaisuja maksimaalisen hienoon tavoitetasoon asti mutta viihtyisyys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Jos suunnittelu ja toteutus eivät vastaa ihmisen toiveisiin, meille ei synny toivomiamme ideaalisia yhteisöjä ja yhdyskuntia.
Vaattovaara kiinnittäisi enemmän huomiota esimerkiksi mittakaavaan ja selvittäisi, millainen on turvalliseksi koettu ympäristö ja minkäkokoisia esimerkiksi puistojen pitäisi olla.
– Kaipaan vähän 30-luvulle, vanhoihin miljöisiin ja pienen mittakaavan alueille.
Vaattovaara kehottaa myös institutionaalisia toimijoita, asiantuntija, suunnittelijoita ja tutkijoita kuuntelemaan herkällä korvalla tavallisten ihmisten kokemuksia asumisesta ja arjesta.
