Suomessa ollaan rakennusmateriaalien kierrättämisessä jäljessä tavoitteista. Jätelavoille jää paljon kierrätyskelpoista tavaraa.
Helsingissä Koskelan varikon työmaalla purkutyöt ovat loppuvaiheessa ja uuden varikon rakennustyöt alkaneet. Tällä työmaalla lähes kaikki purettu materiaali päätyy hyötykäyttöön.
– Kierrätykseen saadaan ohjattua lähestulkoon kaikki, esimerkiksi tiili ja betoni. Kaikki saadaan maanrakentamiseen hyödynnettyä. Asfaltit ja teräkset menevät uusiokäyttöön omia reittejään pitkin, listaa Kreate Oy:n ympäristöpäällikkö Sami Häkkinen.
Koskelan vanhan varikon tiiliä on puhdistettu ja niitä käytetään uuden varikon julkisivussa muistoseinänä.MTV
Alle puolet rakennusjätteestä kierrätetään
Läheskään kaikilla työmailla materiaalin kierrätysaste ei ole yhtä hyvä.
– 70 prosenttia rakennusjätteestä pitäisi saada kiertämään. Se on Euroopasta tullut tavoite ja Suomessa on yritetty pyrkiä siihen jo vuosikaudet, mutta valitettavasti kierrätysaste on jäänyt matelemaan eli ollaan alle 50 prosentissa jopa, laskee Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Antti Ruuska.
Vaativampi tavoite on se, että maanrakentamisen sijaan materiaalit päätyisivät käytettäviksi uusissa rakennuksissa.
– Tässä hankkeessa tehtiin tiilikokeilu. Putsattiin ja käsiteltiin tiiliä niin, että ne hyödynnetään uuden varikon julkisivussa tämmöisenä muistoseinänä vanhasta varikosta. Nupukivet saadaan ihan sellaisina käyttöön. Betonisten rakennusosien hyödyntämisestä tehtiin selvityksiä, mutta niiden tekniset ominaisuudet eivät täyttäneet uusia vaatimuksia, kertoo Häkkinen.
– Nyt aletaan näkemään ensimmäisiä oikeita toteutuksia, missä vaikkapa kokonaiset elementit löytävät uuden kodin rakennuksista eikä välttämättä murskekäytössä, iloitsee Ruuska.
Koskelan varikkotyömaalla vanhasta rakennuksesta purettu betoni murskataan ja käytetään työmaalla maanrakennukseen.MTV
Rakennusten tilaajilla iso vastuu
Alan yritykset alkavat myös nähdä kiertotalouden mahdollisuudet.
– Olen tällä hetkellä eniten innoissani siitä, että yhä useampi yritys alkaa miettiä, voisivatko he itse ottaa takaisin niitä tuotteita, joista ne rakennukset on rakennettu. Ja nyt ei puhuta vain design-lampuista vaan vaikka talotekniikkajärjestelmän osista tai kokonaisista rakennuselementeistä, pohtii Ruuska.
Tärkeässä asemassa kiertotalouden vauhdittamisessa ovat rakennusten tilaajat.
– Tämän hankkeen tilaaja on jo kilpailutusvaiheessa nostanut esiin hyvin korkeat, intohimoiset vastuullisuustavoitteet. Koko hankkeessa on pyritty toteuttamaan kiertotaloutta mahdollisimman tehokkaasti, huomauttaa Häkkinen.
– Jos tilaajat eivät pyydä tai vaadi mitään, niin ei sitä hankkeisiin tule. Jos tilaaja vaatii, että pitää olla kiertotaloustuotteita käytössä tai kiertotalousmateriaaleja, niin kyllä niitä hankkeessa näkyy, uskoo Ruuska.
Suomen rakennustyömailla on alettu heräämään kiertotalouden mahdollisuuksiin.MTV
"Näen tässä valtavan potentiaalin"
Rakennus- ja kiinteistöala käyttää puolet maapallon resursseista ja tuottaa 30–40 prosenttia ilmastopäästöistä. Kiertotalous on tärkeä keino alan ympäristökuormituksen vähentämisessä.
– Tällä hetkellä hukataan niin paljon arvoa sinne jätelavoille, että näen valtavan potentiaalin tässä, kannustaa Ruuska.
