Koulut aukeavat, kiihtyykö epidemia? Tämä lasten tarttuvuusriskistä ja päästä varpaisiin ulottuvista harvinaisista korona-oireista tiedetään

Millaista on oppilaiden arki, kun koulut aukeavat? Seitsemän vastausta kouluun paluusta 5:59
Onko kouluun pakko mennä? Mitä jos koulussa todetaan koranavirustapaus? Katso vastaukset MTV Uutiset Livestä!

Koronan vuoksi suljetut koulut avataan porrastetusti ensi torstaista alkaen ja etäopetus päättyy. Terveysasiantuntijoiden mukaan koulujen avaaminen ei vaikuta epidemiaan kiihdyttävästi, mutta täysin ristiriidatonta lapsia koskeva koronatieto ei uusimpien tutkimusten mukaan ole.

Lasten merkitys koronaviruksen levittäjinä on viime päivinä herättänyt runsaasti keskustelua. Yhteiskunnallisia rajoitteita on jo hallituksen päätösten mukaisesti väljennetty, mutta monet huoltajat ja opettajat ovat pohtineet, mitä juuri koulujen avaamisesta seuraa.

Terveysviranomaisten viesti on ollut selvä. Kansainvälisten raporttien mukaan lapsilla todetut koronavirustartunnat ovat olleet hyvin lieväoireisia, ja Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

Lasten tartunnoista tiedetään, että moni lapsi on täysin oireeton, mutta myös oireettomat tartuttavat toisia. THL:n mukaan oireiset taudinkantajat ovat kuitenkin selvästi tartuttavampia kuin oireettomat tai lieväoireiset henkilöt. Sen vuoksi virus ei kierrä yhtä aktiivisesti lasten joukossa.

Nykyisen ennusteen mukaan koulujen avaaminen ei enää vaikuta koronaepidemian kulkuun kiihdyttävästi, vaikka ennusteissa lasten ja nuorten arvioidaan olevan yhtä alttiita ja tartuttavia kuin muutkin väestöryhmät.

Suomessa lapsia ei sairaalahoidossa

Suomessa oli huhtikuun loppuun mennessä todettu lähes 5 000 varmistettua koronavirustartuntaa. Niistä vain hieman yli 200 oli todettu alle 16-vuotiailla.

Lasten ja nuorten tartuntalukemat ovat vähäisiä myös maailman suurimmissa maissa. Kiinassa todetuista tartunnoista noin prosentti on alle 20-vuotiailla ja Yhdysvalloissa alle kaksi prosenttia alle 18-vuotiailla.

Kansainvälisesti tarkastellen osastohoitoon ovat joutuneet yleisimmin alle vuoden ikäiset lapset. Terveysviranomaisten mukaan Suomessa koulujen avaamisella ei ole vaikutusta esimerkiksi tehohoidon tarpeeseen. THL:n mukaan Suomessa yksikään lapsi ei ole tarvinnut sairaalahoitoa koronan vuoksi.

Pääsääntöisesti infektioon sairastuneilla lapsilla on kuvattu flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, kuivaa yskää,  kuumetta, mutta myös vatsaoireita. Lisäksi eri puolilta maailmaa on raportoitu tautihavainnoista, jotka poikkeavat tavanomaisesta oirekirjosta.

Havaintoja maailmalta: harvinaisia oireita

Koronapositiivisilla lapsilla on esiintynyt muun muassa harvinaisempia iho-oireita. Espanjalaisten terveysviranomaisten lausunnon mukaan Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa on havaittu lukuisia tapauksia, joissa jalkojen iho-oireet ovat olleet koronatartunnan ensioire etenkin lapsilla ja nuorilla, mutta myös osalla aikuisista.

Potilaiden purppuranväriset iho-oireet ovat tuoneet lääkärien mieleen tuhkarokon ja vesirokon. Ihomuutoksia on ilmaantunut erityisesti potilaiden varpaiden ympärille. Ne ovat parantuneet nopeasti.

Britannian terveysviranomaiset varoittivat huhtikuun lopulla pienestä määrästä vakavasti sairaita lapsia, joilla havaittiin erikoisia ja mahdollisesti koronaan kytkeytyviä oireita. Lääkäreiden mukaan lapsilla oli monen elimen tulehdustila, joka vaatii tehohoitoa. Lapset kärsivät myös vatsakivusta, vatsa- ja suolisto-oireista sekä sydäntulehduksesta.

Kuitenkin vain osalla näistä lapsista oli koronavirustartunta. Oireiden yhteyttä koronavirukseen ei ole vahvistettu.

Skotlannissa ja Britanniassa koronaan sairastuneiden lasten on raportoitu kärsineen myös silmien punoituksesta ja turvotuksesta.

Koronan yksi ensioire on maku- ja hajuaistin heikkeneminen. Ylen haastattelema, yksityisyytensä vuoksi nimettömänä pysyttelevä äiti kertoi koronaan sairastuneen lapsensa erikoisista mieliteoista.

– Äiti, miksi mä haluan syödä paperia? Miksi mä haluan syödä liitua ja tuhkaa? 13-vuotias lapsi oli kysynyt väsyneenä ja valitellut aistien heikentymistä.

Seuraavana aamuna lapsi heräsi 40 asteen kuumeessa, joka sahasi päiviä ylös ja alas.

Näin koulujen sulkemista perusteltiin

Vaikka terveysviranomaisten näkemykset lapsien vähäisestä roolista virusten levittäjinä ovatkin yhteneviä, vasta koulujen avaamisen ja fyysisten kontaktien lisääntymisen jälkeen tiedetään, miten epidemia todellisuudessa etenee. 

The New York Timesin mukaan osa tuoreista tutkimuksista vihjaa, että koulujen avaaminen voi lisätä tautitapauksia nopeasti, vaikka tauti iskisikin lapsiin vain lievänä.

Hallituksen ohjenuoranaan käyttämässä, kansliapäällikkö Martti Hetemäen työryhmän koostamassa koronaraportissa perustellaan päätöksiä koulujen sulkemisen taustalla. Koulut suljettiin 18. maaliskuuta.

Yksi keskeinen seikka sulkemiselle oli, että epidemian käynnistyessä lasten riskiä sairastua COVID19-infektioon ja lasten merkitystä tartunnan levittäjinä ei vielä tarkkaan tunnettu.

– Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla on havaittu viruksen aiheuttamaa tautia vähän ja pääsääntöisesti lieväoireisena, verrattuna aikuisten oireisiin, raportissa kerrotaan.

Koulujen sulkemisilla haluttiin myös varmistaa, että riskiryhmään kuuluvat ikäihmiset säästyisivät tartunnoilta. Raportin mukaan riskiryhmäläisten tartuntoja arvioitiin tällä keinolla vähennettävän noin 10 prosenttia.

Lue myös:

    Uusimmat