Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa. Toinen sairastuneista on kouluikäinen lapsi.
Koronavirus on tähän mennessä tarttunut liki 90 000 ihmiseen. Tartunnan saaneista liki 3000 on kuollut. Lapset ovat kuitenkin pääosin säästyneet vakavilta oireilta.
Tämä on sinällään erikoista, sillä yleensä lapset, vanhukset ja sairaat ihmiset lasketaan Terveyskirjaston mukaan esimerkiksi kausi-influenssan riskiryhmään.
Lue myös: Kaksi uutta koronavirustartuntaa Suomessa – toinen kouluikäinen lapsi
Kiinan tautikeskuksen CDC:n koronavirusepidemiakatsauksen mukaan koronavirustartunnan saaneista vain kaksi prosenttia on lapsia ja nuoria.
– Vahva, koulutukseen perustuva arvaukseni on, että nuoret ihmiset kyllä saavat tartunnan, mutta heidän oireensa ovat suhteellisen vähäisiä, kommentoi koronavirustestin kehittäjä Malik Peiris Hongkongin yliopistosta The New York Timesille.
Lapset ovat ennenkin olleet turvassa koronalta
Eräässä julkistetussa tapauksessa perhe matkusti Wuhaniin ja moni heistä sai tartunnan. Tartunnan saaneet perheenjäsenistä 36–66-vuotiaat kärsivät keuhkokuumeesta, kurkkukivusta ja ripulista.
Perheen lapsi sen sijaan ei saanut ulospäin näkyviä oireita, vaikka hänen sisäelimissään olikin merkkejä keuhkokuumeesta.
Myös Saudi-Arabiassa vuonna 2012 ja Etelä-Koreassa vuonna 2015 riehuneet MERS-epidemiat kohtelivat lapsia silkkihansikkain. Epidemioihin kuoli yli 800 ihmistä, mutta lapset saivat vain lieviä oireita. Myös MERS oli koronavirus.
SARSin tapauksessa merkittävä ikä vaikutti olevan 12. Alle 12-vuotiaat tarvitsivat vain erittäin harvoin sairaalahoitoa, kun taas yli 12-vuotiaat jakoivat aikuisten kanssa samat oireet. SARSiin menehtyi vuosien 2002–2003 epidemiassa 774 ihmistä.
”Jotain tapahtuu, kun ihminen täyttää 50”
Tutkijat arvelevat lapsien pärjäävän koronaviruksen kaltaisia tauteja vastaan aikuisia paremmin kahdesta syystä.
Ensinnäkin lapsilla harvemmin on muita sairauksia, jotka altistavat uusille taudeille. Näitä sairauksia ovat perussairaudet kuten diabetes ja syöpien kaltaiset taudit.
Lue myös: Ihmehuoneen väitetään nitistävän vaikka koronaviruksen – MTV tutustui patentoituun suomalaiskeksintöön
Toisekseen lapsien immuniteettijärjestelmä toimii täydellä teholla, mikä mahdollistaa virustautien tehokkaan torjunnan.
– Jotain tapahtuu, kun ihminen täyttää 50 vuotta. Immuniteettijärjestelmän teho laskee jyrkästi, mikä selittää vanhusten runsaan määrän sairastuneiden joukossa, kertoo Sydneyn yliopiston epidemiatutkija Raina MacIntyre The New York Timesille.
Aina toimiva immuniteettipuolustus ei ole siunaus. Esimerkiksi vuosina 1918–1920 yli 50 miljoonaa ihmistä tappanut espanjantauti keskittyi nuoriin ja perusterveisiin aikuisiin. Varmuudella ei tiedetä, miksi espanjantauti toimi näin.
Tutkijat kuitenkin pitävät todennäköisenä, että espanjantauti käänsi nuorilla aikuisilla tehokkaasti toimineen immuunipuolustuksen itseään vastaan.
Nuoriso levittää tehokkaasti tauteja
Vaikka lapset ja nuoret ovat nykytiedon valossa verrattain hyvin turvassa koronaviruksen vakavilta oireilta, ovat he kuitenkin tehokkaita taudin levittäjiä.
– Nuorilla ihmisillä lapsista teineihin on kaikkein eniten kontakteja muihin ihmisiin, epidemiatutkija Raina MacIntyre sanoo.
Sosiaalisten kontaktien määrän lisäksi nuorten tehokkuutta koronaviruksen potentiaalisina levittäjinä lisää se tosiasia, että he eivät välttämättä saa lainkaan oireita tai oireet ovat hyvin lieviä. Näin ollen nuoret eivät jää kotiin sairastamaan, vaan levittävät tautia tietämättään.