Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoo MTV Uutisten haastattelussa, että Suomen on kyettävä muuttamaan taloutensa suuntaa.
Suomi on rikkonut EU:n finanssipoliittisia sääntöjä niin pitkään ja niin selvästi, että seurauksena voi olla joutuminen niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn.
Siinä Suomen talouspäätöksiä alkaisi ohjata Euroopan komissio muun muassa Euroopan keskuspankin tukemana.
EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden mukaan jo tarkkailuluokan uhan pitäisi ohjata Suomi ja muut sääntörikkurit takaisin ruotuun.
– Se on signaali, että asioiden on muututtava. Yhteinen kuri on Euroopan vahvuus. Meidän on noudatettava ja kunnioitettava omia sääntöjämme, Lagarde painottaa.
Pätevätkö vanhat säännöt?
Voi perustellusti kysyä, miten päteviä säännöt ovat, kun niitä rikkovat räikeästi monet muutkin jäsenmaat kuin Suomi.
– Sääntöjen täytyy päteä, kun pyrimme yhteiseen päämäärään. Vahvuutemme perustuu niihin, Lagarde sanoo.
Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen huitelee yli 80 prosentissa ja on nousemassa 90 prosenttiin vuosikymmenen lopulla. EU:ssa sovittu viiteraja on 60 prosenttia.
Julkisen taloutemme alijäämä on tänä vuonna yli neljä prosenttia, kun sen sääntöjen mukaan pitäisi olla alle kolme prosenttia.
Sääntöjen rikkomista on pitkään katsottu sormien läpi muun muassa koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
USA-kollegalla tukalat oltavat
Sääntöjä koetellaan Euroopan ohella myös Yhdysvalloissa, missä presidentti Donald Trump painostaa jatkuvasti keskuspankki Fediä ja sen pääjohtajaa Jerome Powellia.
Trump yrittää muun muassa puuttua Fedin korkolinjaan ja on aloittanut oikeusprosessin yhtä Fedin johtokunnan jäsentä vastaan. Tavoitteena on saada tämä erotettua.
– Keskuspankki toimii hyvin, kun se on itsenäinen ja uskottava. On paljon esimerkkejä tilanteista, joissa keskuspankki ei ole itsenäinen ja joutuu paineen alaiseksi. Tällaiset tilanteet eivät pääty hyvin. Jätän tämän vain tähän, Lagarde sanoo.
Mikäli keskuspankin itsenäisyys olisi vakavasti vaarantunut tai Trumpin hallinnon muut ratkaisut kävisivät sijoittajille sietämättömiksi, euron ja Euroopan rooli voisi vahvistua.
– Jos nykyinen tilanne vahvistaa euron roolia, ja sijoittajat ja säästäjät huomaavat, että Eurooppaan sijoittaminen on hyvä asia, me tarjoamme heidän tarvitsemansa vakauden, Lagarde sanoo.
Spekulaatioita lähdöstä
Lagarde on tehnyt ennen EKP:tä pitkän uran ensin asianajajana ja sen jälkeen politiikassa ja finanssimaailmassa.
Hänen pääjohtajakauttaan EKP:ssa on jäljellä kaksi vuotta, mutta on huhuttu, että hän olisi jättämässä kautensa kesken ja siirtymässä Maailman talousfoorumin WEF:n johtoon. Asiasta on kirjoittanut muun muassa Politico.
Aiotteko istua kautenne loppuun?
– En näe mitään syytä, miksi en istuisi. Minulla on tehtävä kesken ja suunnitelmani on saada se valmiiksi, Lagarde sanoo nyt MTV Uutisille.
Eli aiotte istua kautenne loppuun?
– Ellei ilmene jotain ennalta arvaamatonta, niin kyllä.
Miten Lagarde suhtautuu ehdotukseen uraansa koskevasta vedonlyönnistä? Katso oheiselta videolta.