Peruskoulut avataan reilun viikon päästä torstaina 14. toukokuuta. Peruskoulujen avautuminen on saanut monia oppilaiden vanhempia miettimään, onko kouluun palaaminen turvallista. Keräsimme yhteen usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia.
Onko kouluun pakko palata?
Oppivelvollisuuden takia kyllä, kouluun on palattava. Suomessa oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta.
Voiko koronapelon vuoksi olla pois koulusta?
Vanhemmat voivat hakea lapsille lupaa poissaololle, mutta opetuksen järjestäjien päätettävissä on, mikä on hyväksyttävä syy poissaololle. Poissaolokäytännöt siis voivat vaihdella kunnittain.
Voiko kotikoulua jatkaa?
Kotikoulua ei voi jatkaa, koska tällaisenaan sellaista ei ole Suomessa olemassa.
– Ensinnäkään tämän tyyppistä kotiopetusta ei ole olemassa. Eli me olemme olleet viime viikot poikkeustilassa niin, että opetus on lain puitteissa voitu järjestää etänä, kertoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
Miten välitunnit ja ruokailu järjestetään?
Viranomaiset antavat ohjeistuksia koululle, miten tulisi toimia. Näin on esimerkiksi välituntien ja ruokailun suhteen, joille kouluilla on olemassa erilaisia puitteita.
Kouluruokailu järjestetään vain oman luokan tai ryhmän kanssa. Yhteisruokailua ruokasalissa ei järjestetä. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.
Koulukuljetukset järjestetään niihin oikeutetuille oppilaille normaalisti.
Miten hygieniasta pidetään huolta? Käyttävätkö opettajat maskeja?
Sekä lasten että aikuisten tulee pestä kätensä aina tullessaan kouluun tai varhaiskasvatukseen, sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, aina ulkoa sisälle tullessa, sekä aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen.
Myös hyvästä yskimishygieniasta on huolehdittava.
Maskien käyttöä ei puolestaan suositella koulussa tai päiväkodeissa.
Siivouksen osalta kosketuspinnat, kuten ovenkahvat, käsinojat, pulpetit ja pöydät, ynnä muut pyyhitään päivittäin useampaan kertaan.
Yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden käyttöä tulee välttää, eikä omia leluja ei toistaiseksi saa tuoda päiväkotiin tai kouluun.
Miten kouluissa saadaan pidettyä turvavälit?
Koulun tilaratkaisut tulee toteuttaa niin, että oppilaita on kouluissa kerralla aiempaa vähemmän. Tyhjillään olevia opetustiloja voidaan tarvittaessa ottaa tähän käyttöön.
Alakouluissa opetusryhmät pidetään erillään koko koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voida muutoin toteuttaa.
Onko kouluun turvallista palata?
Vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla, eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä eikä niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus on hoitotasapainossa.
Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi, jolla on vaikea perussairaus palata kouluun tai päiväkotiin. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille.
Mitä tapahtuu, jos joku koulussa todetaan koronapositiiviseksi?
Oireita saavan henkilön ei tule mennä kouluun tai päiväkotiin.
Jos lapsi sairastuu päivän aikana, oireinen lapsi siirretään välittömästi erilliseen tilaan odottamaan vanhempaa aikuisen valvonnassa. Tällöin aikuinen välttää lähikontaktia sairastuneeseen säilyttäen riittävän etäisyyden. Oireisten tulee olla yhteydessä omalle terveysasemalle ja hakeutua sieltä saatujen ohjeiden mukaisesti koronavirustestiin.
Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla koulussa tai päiväkodissa, tulee selvittää, onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa karanteeniin 14 vuorokaudeksi.
Koronavirustartunnan saaneen on oltava pois koulusta tai päiväkodista vähintään seitsemän vuorokauden ajan oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään niin, että hän on ollut vähintään kaksi vuorokautta oireeton ennen kuin palaa kouluun tai päiväkotiin.