Suomessa on vanhempien vapaasti valitsemassa kotiopetuksessa tällä erää noin 500 lasta.
Tarkkaa lukua perheistä, jotka ovat valinneet kotiopetuksen, ei ole saatavilla, mutta Suomen Kotiopettajat ry. laskee, että määrä on hiukan noussut takavuosien noin 300 lapsesta.
– Määrä on nousussa, samoin kiinnostus kotiopetukseen, vaikka viranomaiset eivät ole siitä mielissään, sanoo Suomen Kotiopettajat ry:n puheenjohtaja Juhani Paavolainen.
Hänen mukaansa perheet, jotka valitsevat lapselleen kotiopetuksen, joutuvat usein maksamaan valinnastaan kovan hinnan.
– He joutuvat kokemaan painostusta, uhkailua, joskus suoranaista vainoa. Ja näyttää, että kyseessä on korkealla tasolla organisoitu vaino, sanoo Paavolainen.
Hän tietää mistä puhuu. Mies itse halusi lapsensa aikanaan kotiopetukseen, mutta kunta kieltäytyi myöntämästä lupaa siihen.
– Se oli laiton päätös, jonka oikeus myöhemmin kumosi ja määräsi kunnan maksamaan oikeudenkäyntikulutkin.
Suomessa on oppivelvollisuuspakko, mutta ei koulupakkoa. Vanhemmat voivat omalla ilmoituksellaan ottaa lapsensa kotiopetuksen piiriin ja kunnan tehtävänä on osoittaa niin sanottu tutkiva opettaja seuraamaan koulumenestystä ja laatimaan todistukset. Joskus asiat sujuvat hyvin, yleensä eivät.
– Hyvin tavallista on, että perheitä uhkaillaan huostaanotolla tai heistä tehdään lastensuojeluilmoitus. Kyseessä on suoranainen vaino pientä kansanryhmää kohtaan, joka haluaa käyttää laillista oikeuttaan kotiopetukseen, sanoo Paavolainen.
Kymmenkunta oikeusjuttua
Kotiopetusta sivuavia juttuja on puitu käräjillä Suomessa kymmenkunta. Useimmiten on kiistelty siitä, kuuluuko kunnan antaa koulukirjat kotiopetuksessa oleville perheille.
Korkein hallinto-oikeus on antanut yhdessä tapauksessa päätöksen, jossa todetaan että ei tarvitse. Opetushallitus puolsi tätä kantaa.
– Asiaa ei kuitenkaan ole yleisellä tasolla perusteellisesti tutkittu ja esimerkiksi THL katsoo, että koulukirjat kuuluvat myös kotiopetuksen piirissä oleville, sanoo Paavolainen.