Kotimainen lasivilla yllättää pienellä hiilijalanjäljellään – Forssan tehdas puksuttaa biokaasulla, pääraaka-aine kotimainen kierrätyslasi

Lasivillaa on Suomessa valmistettu ja käytetty rakennuseristeenä jo lähes 80 vuoden ajan. Suomessa lasivillaa valmistava Isover kuuluu globaalin ranskalaisyhtiö Saint-Gobainin rakennustuotebrändeihin, ja sen tehtaat sijaitsevat Forssassa ja Hyvinkäällä.

Hiilineutraaliksi globaalisti vuoteen 2050 mennessä tähtäävä konserni on halunnut tuoda tuotteidensa hiilijalanjäljen läpinäkyväksi kaikille sidosryhmilleen, myös kuluttajille. Saint-Gobain julkaisee tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset standardien mukaisesti ja kolmannen osapuolen verifioimien ympäristöselosteiden avulla.

Siksi Saint-Gobain Finland halusi selvittää Suomessa valmistettavien Isover-lasivillaeristeiden hiilijalanjäljen vertautuvuutta koko rakennuksen ja rakenteiden elinkaaren osalta muihin eristemateriaaleihin. Selvityksessä olivat mukana Isover-lasivillan lisäksi kivivilla, selluvilla, fenolivaahto ja PIR-polyuretaani. Lasivilla ja selluvilla ylsivät joukosta ylivoimaisesti vähähiilisimmäksi kaksikoksi.

– Tulokset rehellisesti sanottuna yllättivät meidätkin, vaikka olemme tehneet paljon työtä hiilijalanjäljen pienentämisen eteen, toteaa Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.

Isover-lasivillaeristeen pieni hiilijalanjälki syntyy siitä, että materiaali on eristävyyteensä nähden huomattavan kevyttä. Lasivilla valmistetaan jopa 85-prosenttisesti kierrätyslasista. Lisäksi lasivillatehtaat Forssassa ja Hyvinkäällä hyödyntävät uusiutuvaa sähköä – Forssan tehtaalla lisäksi myös paikallisesti tuotettua biokaasua.

– Lasivilla on kevyttä, mutta sillä saavutetaan sama eristyksen taso kuin raskaammilla eristemateriaaleilla. Myös tämä pienentää lasivillan hiilijalanjälkeä, Kaiser sanoo.

Lasivillan kierrätys herättelee uusia innovaatioita

Ympäristöarvot ovat Isoverin valmistuksessa näkyvästi esillä. Forssan lasivillatehdas oli ensimmäinen koko maailmassa, jossa otettiin biokaasu käyttöön maakaasun sijaan. Biokaasu kattaa noin 70 prosenttia kaikesta tehtaan käyttämästä energiasta. Hyvinkään tehdas käyttää maakaasua.

 – Kaikki Saint-Gobainin Pohjoismaissa sijaitsevat tehtaat käyttävät alkuperäissertifioitua uusiutuvaa sähköä. Ensi vuoden alusta lähtien alkuperäissertifioitu sähkömme on pelkkää vesivoimaa, mikä pienentää entisestään hiilipäästöjämme, Kaiser kertoo.

Lasivilla valmistetaan sulattamalla kierrätyslasi muiden raaka-aineiden kanssa uunissa, ja sen jälkeen kypsyttämällä materiaali kuivaksi, valmiiksi lasivillaksi. Lasinsulatusuuni toimii sähköllä, mutta lasivillan kuidutus ja kuivatus valmiiksi tuotteeksi hyödyntävät maa- tai biokaasua.

Olennainen osa lasivillan hiilijalanjälkeä on sen pakkaus ja kuljetus. Lasivilla pakataan tiiviiksi puristamalla pakkauksista ylimääräinen ilma pois. Tämä pienentää pakkauskokoa neljäosaan alkuperäisestä, mikä mahdollistaa käytännössä pienemmät päästöt säästämällä tilaa kuljetuksissa. Myös pakkausmateriaalia tarvitaan näin vähemmän.

Lasivilla on erittäin kestävä materiaali, sillä sen elinkaari on yhtä pitkä kuin rakennuksenkin.

Tällä hetkellä käytetty lasivilla, kuten muutkin eristemateriaalit, päätyvät purkujätteen mukana kaatopaikalle, mutta Kaiserin mukaan ideoita lasivillajätteen jatkohyödyntämiseksi riittää. Lasivillajätettä voitaisi käyttää esimerkiksi asfaltissa hiekan korvaavana materiaalina. Tanskassa purkuvillaa on jo hyödynnetty Leca-kevytsorassa savea korvaavana raaka-aineena.

Suomessakin lasivillan kierrätyksen mahdollisuuksia on selvitetty jo useampi vuosi moninaisissa projekteissa esimerkiksi Oulun yliopiston kanssa. EU:n rahoittama ja koko Euroopan laajuinen innovaatiohanke WOOL2LOOP tutkii parhaillaan, miten mineraalivilloja eli lasi- ja kivivillaa voitaisi kierrättää ja hyödyntää rakennusteollisuudessa kemiallisella alkaliaktivoinnilla eli geopolymerisoinnilla. Prosessoinnin jälkeen mineraalijäte voisi löytää uuden elämän sementtipohjaisissa rakennustuotteissa kuten laasteissa, julkisivupaneeleissa ja pihalaatoissa. Saint-Gobain Finland koordinoi hanketta.

Rakennuksen käyttö tuottaa vielä suurimmat päästöt

Lasivilla nousi asiantuntijayritys Bionovan OneClickLCA-laskentatyökalulla toteuttamassa vertailussa vaihtoehtoisiin eristemateriaaleihin verraten vähähiiliseksi valinnaksi. Vertailussa selvästi muita vähähiilisimmäksi kaksikoksi selvisi lasivilla ja selluvilla.

– Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehdään koko ajan paljon työtä. Uskon, että koko alalla on halua viedä asiaa eteenpäin. Kuitenkin vielä toistaiseksi rakennuksen käyttö tuottaa merkittävimmät hiilidioksidipäästöt.

Pelkkä rakennusten eristäminen itsessään pienentää hiilidioksidipäästöjä vähentämällä rakennusten lämmityksestä ja viilentämisestä syntyviä päästöjä jopa 40 prosenttia.

Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kaikista hiilidioksidipäästöistä 39 prosenttia tulee rakennetusta ympäristöstämme. Tulevaisuudessa tullaan siirtymään yhä enemmän uusiutuvien energianlähteiden käyttöön, minkä seurauksena rakennusmateriaalien osuus koko rakentamisen hiilijalanjäljestä tulee vääjäämättä kasvamaan.

Esimerkiksi pientalon kohdalla materiaalien vaikutus nousee ympäristöministeriön asettamien korjausrakentamisen uusien päästökertoimien myötä kattamaan lähes puolet pientalon kokonaispäästöistä.

– Suomalaisen rakentamisen laatu on hyvää, ja siihen vaikuttaa jo pelkästään ilmastomme: meillä on pakko käyttää järeämpiä ikkunoita ja eristää talot kunnolla. Tämä asettaa haasteensa hiilipäästöjen vertailussa eri maiden välillä. Globaalissa mittakaavassa, mitä tulee vähähiiliseen rakentamiseen, olemme mielestäni edelläkävijöitä, Kaiser sanoo.