Koronavilkun nimi vaihtui vain kuukausi ennen julkaisua – poliitikot puuttuivat asiaan, syynä hylätyn nimen väärät mielikuvat

7:30
Kuluuko akku? Hälyttääkö sovellus naapureista? Katso vastaukset kymmeneen yleiseen kysymykseen Koronavilkusta.

Korona-altistuksista käyttäjiään varoittava Koronavilkku-sovellus lähestyy lataustavoitettaan. Muutama päivä sitten kerrottiin, että Koronavilkku oli ladattu yhteensä 1,7 miljoonaa kertaa, mikä tarkoitti 30 prosenttia Suomen väestöstä. Tiistaihin mennessä luku oli 1,8 miljoonaa latausta.

Latausmäärä on jonkin verran pienempi kuin käytössä olevien Koronavilkku-sovellusten määrä, sillä osa ladanneista poistaa sovelluksen puhelimestaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että Koronavilkun markkinointikampanja asetti tavoitteeksi 1 miljonaa suomalaista ensimmäisen kuukauden aikana ja 2,2 miljoonaa koko kampanjan aikana. 2,2 miljoonaa suomalaista tarkoittaisi noin 40 prosenttia väestöstä.

– Ensimmäinen tavoite on ollut saavuttaa vastaava käyttöaste kuin muissa sovellusta käyttävistä maissa siten, että sovelluksesta voidaan saada apua altistuneiden tavoittamiseen, tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho THL:stä kertoo.

Aiemmin keväällä julkisessa keskustelussa vilahteli tavoite 60 prosentin käyttöasteesta, joka perustui Oxfordin yliopiston yliopiston simulaatioon. Yliopisto on sittemmin tarkentanut tutkimuksensa tuloksia ja on todennut, että jo 15 prosentin käyttöaste yhdistettynä muihin riittävän laajoihin toimenpiteisiin voi vähentää koronatartuntoja ja kuolemia yli kymmenesosan.

Nimi vaihtui viime hetkillä

Osa Koronavilkun ladanneista tai sovellukseen muuten tutustuneista on huomannut, että Koronavilkun sijaan esimerkiksi url-muotoisissa osoitteissa on nimi Koronahaavi. Yrttiaho vahvistaa, että Koronahaavi oli nimiehdotuksena, vaikka Koronavilkku vahvistuikin sovelluksen nimeksi heinäkuussa.

– Teknisessä pakettinimessä työnimi Koronahaavi vielä kummittelee, sillä emme halunneet riskeerata sitä, että sovelluksen julkaisu- ja tarkistusprosesseissa olisi kestänyt ylimääräistä aikaa, Yrttiaho kertoo.

– Nimen valintaan vaikuttivat sen selkeys ja tuttuus. Yhteys liikenneturvallisuuskampanjoihin nähtiin hyvänä, vilkku on liikenteessä tapa viestiä ja luoda turvallista ilmapiiriä, Yrttiaho kertoo.

Miten olisi Koronakatiska?

MTV Uutisten saamien asiakirjojen mukaan nimen muuttamisesta päätettiin heinäkuun lopussa. Koronahaavi-nimeä ei oltu vastutettu ja sen viemistä eteenpäin oli jatkettu, kunnes poliittiset päättäjät päättivät nimen korjaamisesta Koronavilkuksi.

Päätöksen taustalla oli asiakirjojen perusteella koronastrategian ajatus siitä, että sovelluksen painopisteenä on ihmisten varoittaminen ja hälyttäminen, ei kiinnisaanti tai seuranta.

Verrattain myöhäinen nimenmuutos johti huoleen aikatauluista pysymisestä, sillä nimi piti vaihtaa moneen paikkaan. Joihinkin paikkoihin vanha nimi jäi.

Vielä kesäkuussa muistioiden perusteella pyöriteltiin koronahaavin lisäksi sellaisia nimiehdotuksia koronakatiska ja koronasieppari. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli rekisteröinyt koronahaavi.fi-verkkotunnuksen kesäkuun loppupuolella, ja koronavilkku.fi rekisteröitiin heinäkuun lopussa.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja