Väärä tieto eli disinformaatio on nykypäivän ilmiö, jota ei voi paeta. Koronaviruksen vuoksi käynnissä on globaali pandemia, mutta samaan aikaan myös informaatiopandemia.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéllin mukaan väärä tieto koronapandemian aikana on tappanut tuhansia ihmisiä.
Erityisesti väärää tietoa liikkuu internetissä, mutta myös Suomesta on kokemuksia, joissa informaatiota on levitetty perinteisin keinoin.
– Ei tämä kaikki väärä tieto leviä pelkästään internetissä. Meillä on Suomestakin esimerkkejä, miten esimerkiksi Varsinais-Suomessa ihmisten postilaatikoihin on jaettu erilaisia esitteitä ja tietoa, jossa levitetään väärä tietoa koronaviruksesta, hän sanoo.
Desinfiointiainetta ja hopeavettä
Pääosin disinformaatio liikkuu kuitenkin verkossa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee koronapandemian aikana internetissä liikkuneen kehotuksen, jonka mukaan desinfiointiainetta juomalla välttyisi koronalta. Myös hopeavedestä liikkui väärää tietoa.
Desinfiointiaineen juomiskehotus onkin tyypillinen disinformaation kohde, sillä usein väärä tieto liittyy jotenkin ihmeparantumiseen.
– Ihmeparantumiset ovat isoin juttu, josta levitetään väärää tietoa.
Työelämäprofessorin mukaan väärän tiedon taustalla saattaa olla myös kaupallisia syitä. Esimerkiksi hopeaveden ilosanomaa levittävät voivat haluta lisätä hopeaveden myyntiä.
Pieni joukko takana
Limnéllin mukaan lopulta väärää tietoa masinoiva joukko on yleensä hyvin pieni.
