Koronavirustartuntojen jäljittämisessä on alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin alueella alle puolet tartunnan saaneista pystyy kertomaan, mistä tartunnan sai.
Jos potilas tietää tartunnan lähteen, kyseessä on yleensä samassa taloudessa asuva, ystävä tai työkaveri.
Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan koronatapauksen nimeämät altistuneet jäljitetään onnistuneesti.
Tartuntaketjujen jäljitys ei kuitenkaan toteudu tapauksissa, joissa tartunta on saatu julkiselta paikalta kuten joukkoliikennevälineestä.
– Jäljitys on vaatinut valtavan työntekijämäärän, ja toiminut sen takia koko pandemiakevään hyvin. Kapasiteettia on turvattu kesäksi ja syksyä varten.
Suurin osa Suomen koronavirustapauksista on todettu Husin alueella.
Katso yllä oleva video: Koronaviruksen toinen aalto herättää vanhemmissa huolta – ovatko päiväkodit turvallisia lapsille? Näin päiväkodeissa varaudutaan syksyyn.
Tartunnat usein ulkomailta
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toimialuejohtaja Arto Rantalan mukaan Varsinais-Suomessa todetuista koronavirustartunnoista 75 prosenttia saadaan jäljitettyä.
Tartuntatilanne Varsinais-Suomessa on rauhallinen. Uusia tapauksia ilmenee viikoittain Rantalan mukaan 6–7 kappaletta.
– Tietääkseni meillä ei ole sellaisia tartuntoja tiedossa, joiden reittiä ei ole saatu selvitettyä, kertoo Rantala tuoreista tapauksista.
Rantalan mukaan Varsinais-Suomen koronavirustartunnat ovat usein peräisin ulkomailta. Tartunta on voitu saada esimerkiksi työmatkalta tai ulkomaisten kontaktien kautta.
Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broasin mukaan kaikki sairaanhoitopiirin alueella todetut koronavirustartunnat pystytään jäljittämään.