THL kehottaa ottamaan oppia koronaepidemian vaikutuksista palvelujen järjestämiseen.
Kouluterveydenhuollossa ja toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa oli viime vuonna tarpeisiin nähden liian vähän henkilökuntaa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta selvityksestä.
Myös äitiys- ja lastenneuvoloissa henkilöstöä oli niukalti, mutta tilanne oli niissä kuitenkin parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Kuilua asiakkaiden tarpeiden ja tarjotun palvelun välillä kasvattivat laajat henkilöstösiirrot lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä palveluista koronaepidemian edellyttämiin tehtäviin kuten testaukseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen.
Toisaalta tuen tarpeiden tiedetään korona-aikana kasvaneen, joten palvelujen tarvekin on todennäköisesti kasvanut, selvityksessä todetaan.
Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88. Kyselyssä kerättiin tietoa siitä, miten hyvin henkilöstö oli riittänyt palvelujen järjestämiseen.
Lakisääteisiä terveystarkastuksia jäänyt tekemättä
THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen korostaa STT:lle, että selvityksessä kysyttiin nimenomaan terveyskeskusten edustajien käsityksiä tarpeenmukaisesta henkilöstömitoituksesta.
