Helsingin hovioikeuden tuomitsema Georgij Alafuzoff kiistää syyllistyneensä törkeään palvelusrikokseen.
Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffin, 71, tuomittiin viime vuonna törkeästä palvelusrikoksesta 1,5 vuoden ehdolliseen vankeuteen.
Hovioikeuden mukaan Alafuzoff oli käsitellyt ja säilyttänyt kotonaan salassa pidettävää sotilastiedusteluun liittyvää tietoaineistoa.
KKO:ssa syyttäjä ja Puolustusvoimat vaativat Alafuzoffille vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta tai joka tapauksessa ehdotonta vankeutta.
Lisäksi he vaativat, että hänet tuomitaan menettämään sotilasarvonsa.
Alafuzoff vaatii ensisijaisesti, että KKO kumoaa hovituomion ja hylkää syytteen. Toissijaisesti hän vaatii, että KKO pitää hovituomion ennallaan.
Kiistaa törkeän rikoksen kriteereistä
Alafuzoff on myöntänyt syyllistyneensä perusmuotoiseen palvelusrikokseen, mutta kiistää syyttäjän näkemyksen, että teko olisi törkeä.
Hän on kertonut vieneensä joitain materiaaleja kotiinsa suoriutuakseen työtehtävistään mahdollisimman hyvin.
– Alafuzoff katsoo, että kansallinen aineisto, mukaan lukien hänen itsensä laatimat asiakirjat, olivat osin vanhentuneita, tulleet julkisiksi tai vähintään julkaistuiksi. Ne eivät sisältäneet maanpuolustuksen suunnitelmiin sisältyvää materiaalia, mitä on painotettava, Alafuzoffin avustaja Asko Valta sanoi KKO:n suullisessa käsittelyssä tammikuussa.
Helsingin hovioikeus katsoi, että Alafuzoffin kotoa löytyneet tiedot olisivat paljastuessaan voineet aiheuttaa suurta vahinkoa.
Hovioikeuden mukaan Alafuzoff ei ollut noudattanut voimassa olleita tietoturvallisuusvaatimuksia tai muutenkaan juuri pyrkinyt suojaamaan kotonaan ollutta tietoaineistoa.
Alafuzoffilla ei ole väitetty olleen asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.
Keskeinen kiista jutussa on, täyttyykö siinä törkeän palvelusrikoksen tunnusmerkistön kolmas kohta, eli tekikö Alafuzoff tekonsa erityisen vastuunalaista tehtävää suorittaessaan.
Puolustuksen kanta on, että näin ei ollut.
– Esimerkiksi aluksessa laivan päällikkö ollessaan ruorissa on erittäin vastuunalaista tehtävää suorittamassa. Mutta sitten kun hän menee syömään, hän on erittäin vastuunalaisessa tehtävässä, mutta ei enää suorita sitä, Valta avasi puolustuksen ajattelua.
Syytteessä törkeän palvelusrikoksen tekoaika on vuodet 2005–2016, jolloin Alafuzoff toimi ensin Pääesikunnassa apulaisosastopäällikkönä, sitten Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja lopulta EU:n sotilasesikunnan tiedustelupäällikkönä.
Hän jäi eläkkeelle vuonna 2016.
Lue myös: Salaisia asiakirjoja säilöneelle ex-tiedustelupomolle Alafuzoffille vaaditaan kovempaa rangaistusta – KKO aloittaa käsittelyn
Kotietsintä liittyi HS:n Viestikoekeskus-juttuun
Alafuzoffin kotoa takavarikoitiin keväällä 2018 muun muassa kaksi tietokonetta, kaksi ulkoista kovalevyä, useita cd-levyjä ja muistitikkuja sekä paperisia asiakirjoja.
Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttuun liittyneessä rikostutkinnassa.
Alun perin Alafuzoffia tutkittiin siksi, että HS:n epäiltiin saaneen salaisia tietoja haltuunsa vuonna 2014, kun lehden toimittaja haastatteli Alafuzoffia tämän aloitettua EU-tehtävässä.
Keskusrikospoliisin tutkinnan mukaan toimittaja sai Alafuzoffilta muistitikun muistiinpanojensa tallentamista varten.
Tikku ilmeisesti näytti tyhjältä, mutta siltä on mahdollisesti voitu palauttaa aiemmin poistettuja tiedostoja.
Tammikuussa 2023 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi HS:n toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta joulukuussa 2017 julkaistun jutun vuoksi. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen, jossa käsittely on kesken.
Alafuzoffin syyte ei kuitenkaan koske toimittajan saamaa muistitikkua.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe lopetti sen osalta esitutkinnan vuoden 2022 lopulla, koska katsoi, ettei tahallisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta olisi saatu näyttöä.
Tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta tehdyn tekomuodon syyteoikeus taas vanhentui jo vuonna 2019.