Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ei lämpene ajatukselle tehdä toisesta yliopistotutkinnosta maksullinen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ei kannata ajatusta, että toisesta samantasoisesta tutkinnosta tehtäisiin Suomessa maksullinen. Hän kommentoi asiaa STT:lle tänään maanantaina.
Asiaa ovat ehdottaneet esimerkiksi sivistysalan työnantajajärjestö Sivista ja talousjärjestö OECD. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) piti OECD:n ehdotusta harkitsemisen arvoisena.
Ajatuksena on, että opiskelupaikkoja vapautuisi enemmän ensikertalaisille, kun toista ja kolmatta korkeakoulututkintoa tekevät joutuisivat maksamaan omastaan.
Vaikka nykyhallituskin on ensikertalaisten opiskelupaikoista huolissaan, ei korkeakouluista vastaava ministeri Talvitie kannata ehdotusta.
– Ei, kyllä minä näen, että on tärkeää, että jatkossakin voi suorittaa [maksuttomia opintoja] jatkuvan oppimisen hengessä, Talvitie sanoo.
Talvitie pitää mahdollisuutta tärkeänä työmarkkinoiden kannalta.
Toisaalta hän peräänkuuluttaa laajempaa keskustelua työmarkkinoiden tutkintokeskeisyydestä. Hän kysyy, voisiko esimerkiksi vain osa tutkinnosta riittää tietyn osaamisen saavuttamiseen.
Lue myös: Tunnetut suomalaiset muistelevat omia lakkiaisiaan – tunnistaisitko?
Askel kohti maksullisuutta?
Hallituksen tuore suunnitelma on herättänyt pelkoa siitä, että se on askel kohti maksullista korkeakoulutusta.
Kevään puoliväliriihessä hallitus päätti mahdollistaa koko korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimien opintojen kautta.
Tutkinnon saisi siis rahalla ostetuilla kursseilla, vaikka ei pääsisikään haussa haluamaansa kouluun.
– Ymmärrän sen huolen, varsinkin näin itsekin entisenä opiskelijapoliitikkona. Rauhoittelen kuitenkin sitä, että jatkossakin maksuton korkeakoulutus on pääväylä suorittaa tutkinto, sanoo Talvitie.
Hän korostaa, että maksullinen tutkinto tulee mahdolliseksi, mutta ei kenellekään pakolliseksi.
Taustalla on juuri halu ohjata muita kuin ensikertalaisia muille reiteille. Ajatuksena on, että avoimen kautta tutkintoja suorittaisivat erityisesti aikuiset, jotka voivat olla jo työelämässä.
Tähän kannustavat Talvitien mukaan koulutuksen hinta ja se, että avoimiin opintoihin ei saa esimerkiksi opintotukea samalla tavalla.
Suuren muutoksen valmistelu on vasta käynnistymässä. Hallitus aikoo antaa lakiesityksen asiasta vielä kautensa aikana eli viimeistään vuonna 2027.
Lue myös: Tuoreet ylioppilaat valmistuvat myllertävään maailmaan – "Suunnitelmia on, mutta ei voi tietää, käyvätkö ne toteen"
Joillakin aloilla ei tulisi kysymykseen
Vielä ei tiedetä, koskisiko avoimen väylän mahdollisuus kaikkia aloja. Voisiko esimerkiksi lääkäriksi tulla kokonaan maksullisella tutkinnolla?
– Varmasti on aloja, joissa se ei tule kysymykseen, Talvitie sanoo.
Hän sanoo, että nykyisin avoimen korkeakoulun kurssit ovat pitkälti samoja kuin tutkinto-opiskelijoilla ja että avoimien opintojen alavalikoima on kasvanut.
Talvitien mukaan muutoksen yksityiskohdat kuitenkin tarkentuvat valmistelussa ja paljon riippuu myös korkeakouluista itsestään.
Ministeri ei pysty vastaamaan vielä siihenkään, kuinka paljon kokonaisen tutkinnon suorittaminen voisi maksaa.
Avoimen korkeakoulun opinnot saavat nykyisin maksaa 45 euroa opintopistettä kohden, ja hallitus aikoo vapauttaa maksujen sääntelyä nykyisestä.
Tutkinto ammattikorkeakoulusta on laajuudeltaan 210–270 opintopistettä ja esimerkiksi yliopiston kandidaatin ja maisterin tutkinnot yhteensä tyypillisesti 300 opintopistettä.
Tulossa myös opintoseteli
Ministeriön arvion mukaan vuosittain yhteishaussa noin 16 000 korkeakoulupaikkaa menee ihmisille, joilla on jo toinen tutkinto meneillään tai valmiina. Yhteensä paikkoja on vuosittain auki lähes 60 000.
Talvitie pitää tärkeänä, että ensikertalaisille olisi nykyistä enemmän opiskelupaikkoja.
– Meidän koulutustasomme nousee vain sitä kautta, eikä sitä, että entistä useammalla on toinen tai kolmas tutkinto.
Hallituksen tavoitteena on, että puolet nuorista aikuisista olisi korkeasti koulutettuja vuoteen 2030 mennessä.
Toinen tähän tähtäävä, keväällä linjattu toimi on opintoseteli, jolla ilman korkeakoulupaikkaa jääneet saisivat oikeuden suorittaa 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa.
Koulutustasoa pyritään nostamaan myös esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämisellä, korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisella ja korkeammilla tutkintotavoitteilla korkeakouluille.
Pian lausuntokierrokselle on tulossa lakiluonnos, joka kieltäisi kahden samantasoisen tutkinnon suorittamisen yhtä aikaa.
Lue myös: Trumpin hallinto kovisteli Harvardia – nyt puhuu huippuyliopistossa opiskeleva Aku
Samaan aikaan leikkauksia korkeakouluilta
Samaan aikaan kun hallitus tekee uudistuksia ja tavoittelee koulutustason nostoa, se leikkaa korkeakoulujen rahoitusta.
Leikkauksista korkeakoulutukseen kohdistuu yhteensä yli 80 miljoonaa euroa ensi vuonna, yli 70 miljoonaa euroa sitä seuraavana ja noin 68 miljoonaa euroa vuodesta 2028 eteenpäin.
Talvitien mukaan on väistämättä selvää, että myös korkeakoulutus kantaa osansa hallituksen suurista säästöistä. Hän kuitenkin sanoo, että korkeakoulutuksen rahoituksen taso kokonaisuutena on kasvanut.
Ensinnäkin indeksikorotukset kasvattavat rahoitusta hintojen nousun mukana. Ensi vuonna indeksikorotus on noin leikattavan summan verran eli yli 80 miljoonaa euroa.
Lisäksi Talvitie nostaa esiin, että tutkimus- ja kehitysrahoitusta kohdennetaan suoraan korkeakouluille ja esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusrahoitus kasvaa. Näin korkeakoulut pääsevät hallituksen laskuissa reilusti plussan puolelle.
Eli onko leikkauksilla mitään merkitystä?
– Varmasti on tilanteita, että korkeakoulutuksen järjestäjä kipuilee rahoituksen kanssa. Mutta sanon kuitenkin, että eri lähteistä tuleva rahoitus tekee sen, että rahoituksen määrä on kasvanut.