Korkeakoulun voi perustaa kuka tahansa – maksullisten tutkintojen laatua ei valvo välttämättä kukaan

Useat yksityiset koulutuksenjärjestäjät kauppaavat omia, koulutusjärjestelmän ulkopuolisia tutkintojaan. Esimerkiksi Markkinointi-instituutti tarjoaa viestinnästä kiinnostuneille MTi-tutkintoa – siis Markkinointi-instituutin tiedottajan tutkintoa, jonka yritys kertoo olevan alalla tunnettu ja arvostettu. Sen hinta on verottomana 4 600 euroa. Henkilöstöpäällikön tutkinnon taas saisi 5 500 eurolla.

– En ota kantaa yksittäiseen koulutustoimijaan, mutta yleistasolla tämä on normaalia maksupalvelutoimintaa, jonka tavoite on vastata työelämän tarpeisiin. Tarjonta on kysynnän mukaista, Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen osaston johtaja Anni Miettunen sanoo.

Miettunen kehottaa maksullisen tutkinnon ostamista harkitsevaa selvittämään, mitä kauppanimen taakse kätkeytyy: Perustuuko koulutusohjelma johonkin viralliseen tutkintoon vai ei? Millaisesta koulutuksesta on kyse ja mitä lisäarvoa tutkinto mahdollisesti tuo?

Se, onko tutkinto käytännössä pätevä vai ei, ratkeaa oikeastaan vasta työmarkkinoilla. Virallisuutta oleellisempaa on, saako tutkinnon hankkinut koulutustaan vastaavaa työtä.

– Joillakin virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolisilla tutkinnoilla on pitkä historia, ja joitakin on ajan saatossa otettu virallisen järjestelmän piiriinkin, Miettunen toteaa.

Erilaiset tutkinnot voivat olla tarjolla rinta rinnan. Esimerkiksi Markkinointi-instituutilla on valikoimissaan myös virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja, kuten taloushallinnon ammattitutkinto.

Korkeakoulututkinto Suomesta mutta ulkomailta

On myös yksityisiä koulutusyrityksiä, kuten kauppatieteisiin keskittyvät Helsinki Business School Helbus ja Virosta Suomeen laajentanut Estonian Business School, jotka markkinoivat Suomessa hyväksyttäviä, maksullisia korkeakoulututkintoja.

Estonian Business Schoolin kohdalla on kyse Viron valtion tutkintojärjestelmän mukaisesta koulutuksesta.

– Kansainvälisten sopimusten ansiosta virolaiset tutkinnot voidaan hyväksyttää Suomessa. Opetushallitus vastaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta, Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen kertoo.

Helbusin tyyppisten toimijoiden tapauksessa yritys tekee yhteistyötä ulkomaisen yliopiston kanssa. Opiskelijan Suomessa suorittamia opintoja hyväksiluetaan ulkomaisessa yliopistossa, ja hän viimeistelee esimerkiksi kandidaatin tutkinnon sitä kautta.

Kuluttajan vastuu korostuu

Mielityinen on Miettusen kanssa samaa mieltä siitä, että koulutuksen uskottavuudesta päättää työnantaja.

– Onhan meillä myös paljon asiantuntijatehtävissä työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat suorittaneet vain osan korkeakoulututkinnostaan.

Mielityinen sanoo, että kuluttajanäkökulmasta maksullisten tutkintojen viidakko on hankala. Yksityisten korkeakoulujen valvonta ei kuulu viranomaisille, joten koulutuksen ostajalla on suuri vastuu.

– Maksulliset tutkinnot voivat olla laadukkaita tai laaduttomia, Mielityinen toteaa.

Akava on esittänyt, että kuluttajaviranomainen seuraisi alaa tarkemmin.

– Esimerkiksi sitä, millaisia termejä markkinoinnissa käytetään. Tästä aiheesta tulee ammattiliitoille paljon kysymyksiä.