Kuka tahansa voi perustaa korkeakoulun tai muun opinahjon, keksiä kasan tutkintoja ja periä niistä maksuja opiskelijoilta. Sen sijaan valtion virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja ei voi samaan tapaan ostaa tai myydä.
Useat yksityiset koulutuksenjärjestäjät kauppaavat omia, koulutusjärjestelmän ulkopuolisia tutkintojaan. Esimerkiksi Markkinointi-instituutti tarjoaa viestinnästä kiinnostuneille MTi-tutkintoa – siis Markkinointi-instituutin tiedottajan tutkintoa, jonka yritys kertoo olevan alalla tunnettu ja arvostettu. Sen hinta on verottomana 4 600 euroa. Henkilöstöpäällikön tutkinnon taas saisi 5 500 eurolla.
– En ota kantaa yksittäiseen koulutustoimijaan, mutta yleistasolla tämä on normaalia maksupalvelutoimintaa, jonka tavoite on vastata työelämän tarpeisiin. Tarjonta on kysynnän mukaista, Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen osaston johtaja Anni Miettunen sanoo.
Miettunen kehottaa maksullisen tutkinnon ostamista harkitsevaa selvittämään, mitä kauppanimen taakse kätkeytyy: Perustuuko koulutusohjelma johonkin viralliseen tutkintoon vai ei? Millaisesta koulutuksesta on kyse ja mitä lisäarvoa tutkinto mahdollisesti tuo?
Se, onko tutkinto käytännössä pätevä vai ei, ratkeaa oikeastaan vasta työmarkkinoilla. Virallisuutta oleellisempaa on, saako tutkinnon hankkinut koulutustaan vastaavaa työtä.
– Joillakin virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolisilla tutkinnoilla on pitkä historia, ja joitakin on ajan saatossa otettu virallisen järjestelmän piiriinkin, Miettunen toteaa.
Erilaiset tutkinnot voivat olla tarjolla rinta rinnan. Esimerkiksi Markkinointi-instituutilla on valikoimissaan myös virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja, kuten taloushallinnon ammattitutkinto.