Valmisteluryhmän ehdotuksen mukaan tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatettaisiin nykyisestä 40 prosentista 56 prosenttiin ja yliopistojen rahoituksessa nykyisestä 19 prosentista 30 prosenttiin.
Tutkinnoissa huomioitaisiin jatkossa esimerkiksi nopeampaa valmistumista.
Ohjaus kohdistuu nimenomaan korkeakouluihin, sanoo työryhmän puheenjohtaja, opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmä ei ole pohtinut opiskelijoille kiristyviä opintoaikoja tai muita vaatimuksia.
– Meillä on jo lainsäädännössä, että opinnot ja opintojen ohjaus pitää järjestää niin, että tutkinnot voidaan suorittaa tavoiteajassa. Tästä välillä tulee palautetta opiskelijoilta, että läheskään aina näin ei ole, Lehikoinen kertoo.
Yli vuoden tavoitteesta myöhästynyt tutkinto toisi sekin vielä rahaa, joten korkeakoulujen kannattaa houkutella myös tutkintonsa kesken jättäneitä takaisin opintojen pariin.
Myös tutkimuksen osuus rahoituksessa korostuisi hieman. Lisäksi jatkuvan oppimisen, työllistymisen ja kansainvälistymistä tukevan kilpaillun rahoituksen sekä yliopistojen julkaisujen kannusteita vahvistettaisiin.
Tutkintojen vaativuudesta ei tingittäisi
Valmisteluryhmän raportti luovutettiin tänään opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).
Ministerin mukaan asiassa edetään syksyn aikana "tavalla tai toisella".
– Otan tähän (esitykseen) kantaa vasta harkinnan ja keskustelujen jälkeen. Haluan kuulla myös kentän lausuntopalautteen, vaikka tätä on valmisteltu laajapohjaisesti työryhmässä jo nyt. Asetusten valmisteluun kuuluu se, että käydään vielä lausuntokierros, hän sanoo.
Ammattikouluissa tänä vuonna voimaan tullut koulutusuudistus tuo jatkossa tutkintojen ja niiden osien suorittamisesta 35 prosenttia perusrahoituksesta.
Osa opettajista kokee painetta päästää kursseista läpi sellaisiakin opiskelijoita, joiden osaamista he eivät pidä riittävänä, kertoi Helsingin Sanomat sunnuntaina.
Onko vaarana, että korkeakoulujen tutkintoja painottava rahoitusuudistus johtaisi tasosta tinkimiseen?
– Sellaista vaaraa ei saa olla. Laadun vahvistaminen ja edistäminen on nimenomaan vision ytimessä, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.
Hän viittaa korkeakoulutuksen vuoden vanhaan vuoteen 2030 ulottuvaan visioon, jossa yhtenä tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.
Uusi rahoitusmalli on mahdollista ottaa käyttöön vuodesta 2021 alkaen, mutta muutokset edellyttävät valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetusten muuttamista.
"Korkeakoulujen rahoitus on jo poikkeuksellisen tulospainotteista"
Esitys on herättänyt jo tuoreeltaan myös kritiikkiä.
Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat jättäneet loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Niiden mielestä uusi rahoitusmalli ei takaa tarvittavaa vakautta korkeakoulujen rahoitukseen ja uudistus on menossa väärään suuntaan.
– Kansainvälisesti verraten suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo tällä hetkellä poikkeuksellisen tulospainotteista, ja nyt tämä painotus näyttää lisääntyvän entisestään. Lähes kaikissa muissa maissa korkeakoulut saavat julkisen perusrahoituksensa suurina kokonaisuuksina, henkilöstöjärjestöjen tiedotteessa sanotaan.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen roolin kasvu voi järjestöjen mukaan tuoda mukanaan ongelmia.
– Rahoitusmallien kilpailullisten elementtien vaikutuksista tieteen tuloksiin on olemassa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Niidenkin valossa näyttää siltä, että Suomessa valittu reitti ei ole hyvä, OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen sanovat tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan myös Professoriliitto tukee eriävän mielipiteen keskeistä sisältöä.
