Suomen valtio- ja ulkopoliittinen johto ei ole kommentoinut mitenkään Suomen roolia venäläisen BUK-ilmatorjuntaohjuksen testauksessa. ”Venäläisen totuuden” ja suomalaisen hiljaisuuden keskellä Korjaussarja kertoo, miten edes kerran eduskunnan puolustusvaliokunta pillastui naapurille ja sanoi asiat silkalla suomella: ”Ryssä valehteli meille päin naamaa.”
Korjaussarja tositarina juontaa neljännesvuosisadan päähän eli 1990-luvun alkuun ja Leningradin sotilaspiiriin, Kasimovin lentotukikohtaan nykyisen Pietarin kaupungin lähellä.
Neuvostoliiton hajottua Venäjä kotiutti joukkojaan Saksasta entisen DDR:n alueelta ja suomalaisvoimin joukoille rakennettiin parakkikylä, jonka harjannostajaisiin oli kutsuttu myös eduskunnan puolustusvaliokunta, jota noihin aikoihin johti legendaarinen Kalevi Lamminen (kok.), porilaisopettaja ilman palautusoikeutta, jota pidettiin myös ensimmäisenä suomalaisena Naton henkilöjäsenenä.
Venäläiskenraalit kehuivat tilaisuudessa naapurisopua, parakkien teknistä tasoa ja maidemme ystävyyttä ja rauhantahtoa, jonka johdosta Kasimovin sotilaskentällä ei kuulemma ole enää minkäänlaista sotakalustoa.
Paitsi että oli.
Suomalaistoimittajat selvittivät suomalaisten ja venäläisten rakentajien avulla, että kentän toisella laidalla oli mm. sotilashelikoptereita pilvin pimein, kymmenittäin, ja muuta kalustoa päälle. Legendaarinen tapahtuma muistetaan yhä ”Kasimovin koukkauksen” nimellä.
Asianmukaisten harjakaisryyppyjen jälkeen kaameus selvisi myös valiokunnan puheenjohtajalle Kalevi Lammiselle, joka Suomen konsulaatissa kehotti toimittajia kirjoittamaan ”kissankokoisilla kirjaimilla”, että ”ryssä valehteli meille päin naamaa”. Lamminen pysyi terhakkaasti kannassaan, vaikka puheenjohtajalle muistutettiin kolmeen kertaan, että lausunnosta voisi syntyä jälkipuheita.