Kontrollin menettäminen on synnyttäjien suurin kauhukuva – noin joka kymmenes tarvitsee pelkoon ammattiapua: "Moni pelkää myös jäävänsä kivun kanssa yksin"

1:36
Synnytyshuonetta esitellään korona-aikana ruudun välityksellä synnytyspelkoisille. – Ihan tunnottomasti ei voi synnyttää, mutta kivuttomasti voi.

Ylihoitajan mukaan synnytysvalmennuksissa pitäisi panostaa nykyistä enemmän myös henkiseen puoleen. 

Ylihoitaja Katja Koskinen HUS:in Naistenklinikalta kertoo yhä useamman pelkäävän synnytystä niin paljon, että tarvitsee ammattilaisen apua.

– Esimerkiksi Hyksin sairaaloissa kätilön vastaanotolla käy synnytyspelon vuoksi noin sata raskaana olevaa kuukaudessa. Näiden lisäksi osa synnytyspelkoisista käy ainoastaan lääkärillä tai ryhmäohjauksessa. Synnytyspelkoa ei tilastoida tarkkaan, mutta varovasti arvioiden noin kymmenen prosenttia synnyttäjistä kärsii sellaisesta synnytyspelosta, että saa lähetteen sairaalaan, Koskinen kertoi Viiden jälkeen -lähetykselle.

Koskisen mukaan suurin pelko on hallinnan menettämisen pelko.

– Monet pelkäävät, että kivun kanssa jäädään yksin, ettei tulla kuulluksi ja kohdatuksi synnytyksen aikana. Pelätään, että menetetään tilanteen kontrolli vieraassa paikassa. Mietitään, voiko luottaa, että tulee hoidetuksi, kun on kipuja ja on vaikea olla. Osa äideistä pelkää konkreettisia asioita kuten repeämistä.

Valmennuksessa parannettavaa

Koskisen mukaan nykyinen synnytysvalmennus ei välttämättä anna tarpeeksi eväitä ymmärtää synnytyksen eri puolia.

– Suomessa on poikkeavasti neuvoloiden terveydenhoitajat ja synnytyssairaalat erillään. Terveydenhoitajilla ei ole välttämättä ajantasaista tietoa synnytyksestä, koska he eivät itse hoida niitä päivittäin. Mietin, että pystyykö terveydenhoitaja silloin samalla tavalla valmentaa keinoihin hallita synnytyskipuja.

Suomessa synnyttäjät turvautuvat myös poikkeuksellisen paljon selkäydinpuudutukseen verrattuna muihin pohjoismaihin. Koskisen mukaan synnytysvalmennusta pitäisi kehittää paremmin myös kivun kohtaamiseen.

– Synnyttäjien ja raskaana olevien pitäisi saada enemmän valmennusta synnytyksen eri vaiheista ja siitä, miltä synnytys tuntuu henkisesti. Ne tulevat monelle yllätyksenä. Olisi hyvä, jos tietäisi, että synnytyksen aikana tulevat tunteet kuuluvat asiaan ja saisivat tukea puolisolta. Laajemman valmennuksen myötä lisääntyisi myös mahdollisuus selvitä ilman selkäydinpuudutusta.

Etävalmennus tulevaisuutta?

Ylihoitaja Katja Koskinen toivoo, että HUS:in kehittämää synnytyspelkovalmennusta voitaisiin laajentaa eri puolille Suomea. Syli-synnytysvalmennusta vetävät yhdessä kätilö ja terveydenhoitaja.

– On mietitty että tätä toimintaa voisi laajentaa ja se voisi olla yksi tulevaisuuden tapa auttaa synnyttäjiä.

Valmennusta on annettu myös Teamsin välityksellä, etenkin korona-aikana.

HUS:in kätilö esittelee synnytyspelkoisen etävalmennusta yllä olevalla videolla.

Koskinen on itse valmistunut kätilöksi vuonna 1997. Moni asia on muuttunut synnytyksessä.

– Käynnistysten määrä on lisääntynyt. Ennen annettiin mennä yliaikaiseksi. Myös synnyttäjien keski-ikä on noussut – puolet ensisynnyttäjistä alkaa olla yli 30-vuotiaita. Riskiraskauksia on myös enemmän: äidillä voi olla korkea verenpainetta tai raskausdiabetesta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja