Synnytykset kestävät nyt pari tuntia pidempään kuin 20 vuotta sitten. Syyt voivat liittyä muuttuneisiin synnytyskäytäntöihin ja synnyttäjien ominaisuuksiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan synnytyksen keskimääräinen kesto on Suomessa kasvanut noin parilla tunnilla siitä, kun koko maan kattava tilastointi aloitettiin vuonna 2006.
Kun alatiesynnytykset vielä pari vuosikymmentä sitten kestivät kohdunsuun avautumisvaiheen alusta vauvan saapumiseen keskimäärin vajaat kahdeksan tuntia, nyt synnyttäjien urakalla on mittaa jo melkein kymmenen tuntia.
Suunta on ollut tasaisesti ylöspäin koko tarkastelujakson.
– Yksilöllinen vaihteluväli on suuri, apulaisylilääkäri Tarja Myntti HUS-yhtymän Naistenklinikalta painottaa.
Myntti pohtii, että muutoksen taustalla voisi vaikuttaa usea kehityskulku.
Ensinnäkin synnyttäjien keski-ikä on noussut ja heidän painoindeksinsä on nykyisin aiempaa korkeampi.
Myntti myös arvelee, että monisynnyttäjien eli useita alatiesynnytyksiä kokeneiden äitien määrä olisi laskussa. Heillä synnytykset tyypillisesti sujuvat ensisynnyttäjiä nopeammin.
Lue myös: Aivosumua ja "äitiaivoja" vähäteltiin ennen, mutta ei enää: "Taustalle on alkanut tulla tiedettä"
Myntti kertoo lisäksi, että synnytyskäytännöissä on tapahtunut muutoksia. Synnytyskipuja tehokkaasti hillitsevää epiduraalipuudutusta annetaan nykyään sekä aiempaa aikaisemmassa että myöhemmässä vaiheessa synnytystä.
– Aloittaessani lääkärin työt epiduraalia ei annettu ennen kuin kohdunsuu oli vähintään viisi senttimetriä auki, ja kahdeksan senttimetrin jälkeen sitä ei enää saanut – nyt saa aina, Myntti kertoo.
THL:n tilastoissa näkyy, että epiduraalin käyttö on lisääntynyt kahdessa vuosikymmenessä yli 20 prosenttiyksikköä. Puudutuksen on arveltu voivan pidentää synnytyksen kestoa.
Myös kansainvälistä näyttöä
THL:n synnytyksen pituutta mittaavat tilastot eivät katso kauemmas historiaan, mutta ainakin Yhdysvalloissa tutkimus on antanut viitteitä siitä, että synnytykset olisivat jo viime vuosisadan puolivälistä 2000-luvulle pidentyneet useilla tunneilla.
Vuonna 2012 Yhdysvalloissa julkaistu, 140 000 synnytystä kattanut analyysi havaitsi synnytysten pidentyneen sekä ensisynnyttäjillä että muilla.
Lue myös: Suomessa synnytyssairaaloita on enää puolet entisestä – nyt osastot ruuhkautuu
Tutkimus havaitsi uudelleensynnyttäjien synnytysten pidentyneen 2 tuntia ja ensisynnyttäjien 2,6 tuntia 1960-luvun alusta 2000-luvun alkuun.
Myös Yhdysvalloissa syyksi arveltiin muun muassa synnytyskäytäntöjen muutosta, erityisesti epiduraalipuudutuksen yleistymistä.
Myntille yhdysvaltalaistutkimus ei ole ennestään tuttu, mutta hän huomauttaa synnytysten kirjaamiskäytäntöjen vaihdelleen merkittävästi vuosikymmenten kuluessa.
– 1950-luvulla synnytettiin etenkin maaseudulla usein vielä kotona, ei ollut kivunlievitystä kovin hyvin käytössä eikä synnytyksen keston merkitseminen ollut niin tarkkaa kuin nykyisin, hän toteaa.
– Usein kätilö kutsuttiin paikalle vasta myöhemmässä synnytyksen vaiheessa. Nykyisin synnytystä aletaan seurata ja rekisteröidä jo alkuvaiheesta alkaen, ja myös synnytyksen kesto merkitään tarkasti asiakirjoihin.
Lue myös: Pyörrytyksen hetkellä Alviina uskoi, ettei enää näe lastaan – alavatsakipu synnytyksen jälkeen olikin oire pahemmasta
Toisaalta Myntti kertoo, että aiemmin synnytyksen aikana liikuttiin enemmän, mikä nopeuttaa synnytyksen kulkua.
Selinmakuuasento yleistyi länsimaissa 1900-luvun aikana, ja 1970-luvun aikana hiljalleen yleistynyt epiduraali lukitsi synnyttäjiä entistä tiukemmin sängyn pohjalle.
Lisäksi synnytysten keston pitenemiseen voi vaikuttaa käynnistysten lisääntyminen.
– Nyt yhä enemmän synnytyksiä käynnistetään, raskauden keston määritys on tarkempaa, eikä raskauden anneta jatkua niin pitkään kuin aiemmin, Myntti kertoo.
Kattavalla terveydenhuollolla nopeuttava vaikutus
Synnytykset kestävät Suomessa suurin piirtein yhtä kauan kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Myntti. Ensisynnyttäjillä kesto on Suomessa keskimäärin 12–16 tuntia, uudelleensynnyttäjillä 6–8 tuntia.
Kun terveydenhuollon saatavuus on heikko, synnytysten keskimääräinen kesto voi olla paljon pidempikin.
Myntin mukaan esimerkiksi Afganistanissa ensisynnyttäjien synnytys kestää arviolta 18–36 tuntia, Afrikan maissa maaseudulla liikutaan suunnilleen samoissa lukemissa.
Sen sijaan Afrikassa kaupungeissa, joissa synnyttäjät pääsevät paremmin sairaalaan ja olosuhteet ovat lähempänä eurooppalaisia, synnytyksen pituus on tavallisesti 8–16 tuntia.
Lue myös: Mariia synnytti autossa Taysin parkkihallissa – "Pelko tuli vasta seuraavana päivänä"
Myntti toteaa, että synnytyksen pituudelle ei ole optimimääritelmää, mutta sekä liian nopea että liian hidas synnytys voivat aiheuttaa ongelmia.
Edellinen eli niin kutsuttu syöksysynnytys on riski etenkin äidin kudoksille ja kipukokemukselle, jälkimmäinen on raskas myös syntyvälle lapselle. Pitkittynyt synnytys voi lisäksi lisätä molempien infektioriskiä.
Länsimaisissa terveydenhuollon laitoksissa synnytysten ei nykyisellään anneta venyä niin pitkiksi, että sikiön pää ehtisi painaa äidin synnytyskanavaa useita päiviä. Sikiön vointia seurataan tarkasti ja tarvittaessa siirrytään sektioon, mikä lyhentää synnytysten kestoa.