Kommentti: Vähän parempi pedofiili

Saksassa entinen ympäristöministeri ja vihreiden ykkösehdokas Jürgen Trittin on vaalikampanjan loppusuoralla joutunut ryöpytykseen taannoisten pedofiili-liehittelyjensä vuoksi. Hän on tehnyt ”Hautalat”: menneet munaukset ovat rysähtäneet ikävästi syliin.

Suomalaisen aatesisarensa Heidi Hautalan (vihr.) tapaan Trittin on aina esiintynyt ”toisenlaisena” poliitikkona, joka tekee työtä ”oikeiden” ja ”parempien” asioiden puolesta. Tai ainakin monilla on molemmista tällainen kuva.

Trittin on vielä päälle päätteeksi tehnyt sen johtopäätöksen, että hän osaa omiensa lisäksi kaikki muutkin asiat muita paremmin. Monet saksalaiset vihreät huokuvat samaa moraalista ylivoimaa. Tieten tahtoen tai tahtomattaan.

Meidän kehitysyhteistyöministeristämme ei ehkä voi sanoa samaa. Silti Hautalan taannoinen kompurointi hämärien remonttimaksujen kanssa näytti erityisen irvokkaalta, koska mieliin oli iskostunut ajatus toisenlaisesta, jotenkin paremmasta poliitikosta.

Asiaa pahensi se, että Hautalan opetuslapset ja myös ”remonttiässä” itse kävivät todistelemassa, miten pienestä rikkeestä oli kysymys. Asiallisesti ottaen he olivat oikeassa. Narinasta oli kuitenkin helppo tehdä ilkikurinen johtopäätös: vihreät osaavat harjoittaa myös harmaata taloutta vähän muita hienommin.

Saksassa Jürgen Trittin oli uransa alussa laatimassa vaaliohjelmia, joissa vaadittiin, että seksi lasten kanssa pitää sallia. Nykytermein liikettään luoneet vihreät ja heidän ympärillään pyörineet ryhmät, erityisesti homojen löyhät etujärjestöt, eivät pitäneet lasten seksuaalista hyväksikäyttöä rikollisena tekona.

Trittin ei ollut eikä ole lasten seksuaalinen hyväksikäyttäjä. Silti on syytä kysyä, miksi hän ei vastustanut noita vastenmielisiä vaatimuksia ja antanut huutia joukkoihin pesiytyneille pedofiileille? Provosoiden voisi jopa ihmetellä, oliko vihreitä lähellä oleva pedofiili jotenkin parempi!

Nyt viherpipertäjien teekutsuilla kailotetaan luonnollisesti, että ei ole parempi ja moititaan, että provokaatio on mauton. Olen samaa mieltä.

Mutta teekutsuilla ja muissa poliittisissa kinkereissä on turha kiukutella, että vihreiden ”paremmuus” tai ”ylimielisyys” on vain yksi kyynisten toimittajien totuuden vastaisista hölpötyksistä. Ei ole. Tyhjästä on paha nyhjäistä myös kyseenalaisen imagon rakentamisessa. Totuuden vastainen kuva haihtuu ihmisten mielistä sittenkin nopeammin kuin sellainen, jossa on edes osittain perää.