Mainos

Kommentti: Perustulokokeilun tulos hämmentää varmasti – ja tuntuu murskaavalta sen kannattajille

8:26
Miltä tuntuu saada perustuloa?

Perustuloa saaneilla oli huomattavasti paremmat kannusteet työllistyä kuin verrokkiryhmällä. Silti näin ei tapahtunut. Perustulon kannattajia voi nyt sylettää, kirjoittaa toimittaja Joonas Lepistö.

Kaikille vähän ja vähän kaikille, totesi professori Olli Kangas perustulokokeilun tuloksista. Yksi tulos hämmentää varmasti perustulon kannattajia – työllisyys ei lisääntynyt.

Tämä vaikka perustuloa saaneilla oli huomattavasti paremmat kannusteet työllistyä kuin verrokkiryhmällä. Tukisummasta ei leikattu euroakaan, vaikka henkilö työllistyi.

Karrikoiden sanottuna, tutkija Ohto Kannista mukaillen, jos ihminen tekee kaksi vuotta elämästään työtä, edelliset kaksi vuotta olivat kokeessa mukana olevien osalta ne vuodet. 

Antaa mahdollisuuksia työllistyä

Tästä huolimatta kokeilun tänään julkaistuista alustavista tuloksista ilmenee, että perustuloa saavien työllisyys ei ole yhtään sen korkeampaa kuin niiden työttömien, jotka eivät sitä saaneet.

Aikana, jolloin työllisyys on ollut kovassa kasvussa ja jopa yllättänyt ehkä itse hallituksen, asiantuntijoista puhumattakaan, tehdään täysin epärealistinen koe, jossa ei huomioida verotusta millään tavalla, ja tulos on tämä – perustulon kannattajia voi nyt sylettää.

Perustulon kannattajat ovat markkinoineet kyseistä mallia varsinkin siitä näkökulmasta, että se antaa mahdollisuuksia työllistyä. Näin myös tulosten mukaan perustuloa saaneet uskoivat. 

Ideaalitapauksessa perustulo vaikuttaisi työllisyyteen niin, että se takaa ansiotuloon yhdistyneenä työntekijälle kohtuullisen toimeentulon ja madaltaa näin työn vastaanoton kynnystä.

Työkyvyn palautumiseen vuosia

Julkistamistilaisuudessa tutkija Minna Ylikännö sanoi, että työmarkkinatuen saajat ovat usein nuoria tai pitkäaikaistyöttömiä. Kelan raportin mukaan kuutisenkymmentä prosenttia mukana olleesta seurantaryhmästä on alle 44-vuotiaita.

Tuloksista voinee päätellä ainakin ehkä sen, että jos hyvinvointi on alun alkaen heikolla tasolla, vuodessa työmarkkinoille ei ole edes nuorisolla asiaa. Työkyvyn palautuminen saattaa kestää useita vuosia. 

Pitää muistaa, että tulokset koskevat vasta ensimmäistä vuotta. Vuoden 2018 työllisyysvaikutuksista tutkijat eivät vielä osaa sanoa mitään. Jään mielenkiinnolla seuraamaan kakkosvuoden saavutuksia siitä, toimiiko mekanismi niin, että hyvinvoinnin lisääntyminen näkyisi työllistymisenä.

Toinen asia on sitten se, että mikä yhteiskunnassamme on sellaista, että jo merkittävä osa nuoristakin päätyy työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja