Perustulokokeilun alustavat tulokset voivat antaa liian myönteisen kuvan perustulon hyvinvointivaikutuksista, arvioivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) asiantuntijat blogikirjoituksessaan.
Vuosi sitten alkaneen perustulokokeilun tuloksia arvioidaan kokeilun työllistymis- ja hyvinvointivaikutuksilla. Perustulokokeiluun osallistuneita työttömiä verrattiin ryhmään, joka ei saanut perustuloa.
Kokeilun alustavien tulosten perusteella perustulo ei lisännyt osallistujen työllisyyttä, mutta perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet.
Lue myös: Kommentti: Perustulokokeilun tulos hämmentää varmasti – ja tuntuu murskaavalta sen kannattajille
Kyselyyn vastanneilla muita myönteisempiä kokemuksia?
VATT:n johtava tutkija Kari Hämäläinen ja erikoistutkija Jouko Verho huomauttavat kirjoituksessaan, että perustulokokeiluun osallistuneiden keskuudessa vastauskato oli 69 prosenttia ja verrokkiryhmässä 80 prosenttia.
Hämäläinen ja Verho kirjoittavat, että kyselytutkimuksiin vastaavat henkilöt eroavat yleisesti monin eri tavoin poisjättäytyjistä.
– Perustuloryhmän vastaajiin on arvatenkin valikoitunut ensisijaisesti henkilöitä, jotka kokevat hyötyneensä kokeilusta. Jos näin on, kyselytutkimuksesta lasketut keskiarvot antavat liian positiivisen kuvan perustulon hyvinvointivaikutuksista, asiantuntijat toteavat.
Hämäläinen ja Verho huomauttavat, että aktiivisuudesta tai motivaatiosta aiheutunutta kyselytutkimusharhaa ei pysty korjaamaan jälkikäteen.
Työllistymispuolella vastaavaa harhaa ei synny, kun tiedot kerätään hallinnollisista rekisteritiedoista.
Laajempi tutkimusraportti perustulon ensimmäisestä kokeiluvuodesta valmistuu keväällä 2019. Koko kokeilua koskevat tulokset valmistuvat keväällä 2020.
Perustulokokeiluun osallistui kaksituhatta 25–58-vuotiasta työtöntä, jotka saivat 560 euroa kuukaudessa ilman ehtoja tai tarveharkintaa kokeilun ajan 2017–2018.