Suomessa on vuosikaudet kritisoitu niin urheilutoimittajien roolia Vuoden urheilijan valitsijoina kuin itse valintoja. Systeemi ei ole täydellinen, muttei länsinaapurin valitsema tie ole maanantain kohutapahtumien valossa välttämättä avain onneen, kirjoittaa MTV Urheilun Ossi Karvonen.
Ruotsissa jaettiin maanantaina perinteinen Jerring-palkinto, joka on länsinaapurin vastine Vuoden urheilijan Uno-pystille Suomessa.
Illan juhlituin sankari oli pikaluistelun moninkertainen olympiavoittaja Nils van der Poel. Tätä valintaa pidettiin onnistuneena.
LUE MYÖS: "Potkut koko Ruotsin kansalle" – urheilugaalan käänteestä valtava kohu länsinaapurissa
Mutta sitä, että esteratsastuksen maailmanmestari Henrik von Eckermann sekä Indianapolis 500 -kisan voittanut moottoriurheilija Marcus Ericsson ylsivät seiväshyppytähti Armand Duplantisin edelle, pidettiin skandaalina.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Duplantis voitti viime vuonna EM- ja MM-kultaa sekä kohensi nimissään ollutta maailmanennätystä. Hänet valittiin myös Kansainvälisen urheilulehdistön äänestyksessä vuoden 2022 toiseksi parhaaksi miesurheilijaksi koko maailmassa. Edelle ylsi vain Lionel Messi.
– Potkut koko Ruotsin kansalle, vaati jalkapalloasiantuntija Siavoush Fallahi.
LUE MYÖS: Kommentti: Iivo Niskanen teki tiukan ratkaisun – Urheilugaalan kirkkaimmaksi tähdeksi nousi toinen mestari
Niin. Ruotsissa Vuoden urheilijan valitsee kansa vapaassa äänestyksessä.
Kun Vuoden Urheilija -valinnat ja valintatapa nousevat vuosittain Urheilugaalan ympärillä puheenaiheeksi Suomessa, hyvin usein puhutaan myös kansanäänestyksen puolesta. Ruotsista kantautuva esimerkki osoittaa, ettei sekään valintatapa ole täysin immuuni arvostelulle.