Mainos

Kommentti: Onko Pekka Haavisto seuraava presidentti? Vuosi 2024 on täällä ennen kuin huomaammekaan – nyt spekuloidaan!

9:31
Mitä ISIS-lapsille ja -äideille tulisi tehdä? Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi kysymykseen Huomenta Suomessa.

Kenestä olisi presidentiksi vuonna 2024? Pekka Haavisto voi olla vahvoilla, mutta sudenkuoppiakin on tiellä. Löytyykö perussuomalaisista kilpakumppania? Vuorossa on puhdasta presidenttispekulaatiota, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Alec Neihum.

Erään helsinkiläismiehen aamiaispöydässä haaveiltiin kenties tänä aamuna taas presidenttiydestä.

Tuo mies on tietenkin vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto, jonka Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ennustaa aamun Maaseudun Tulevaisuudessa olevan "todennäköinen presidentti", mikäli trendit jatkuvat nykyisellään.

Vaalit järjestetään vuonna 2024. Viisivuotissuunnitelmat kuuluvat Neuvostoliittoon, mutta antaudutaan hetkeksi ajatusleikille.

Kuka voisi olla seuraava Suomen kansakunnan kaapinpää, nimi, joka tunnetaan vaippaikäisistä vanhainkoteihin?

Pekka Haavisto on suosittu ja karismaattinen...

Aloitetaan Haavistosta. Kuten Rahkonen tuo esiin, hän on poliitikkona poikkeuksellisen suosittu.

Tyylikkääksi, rauhalliseksi ja karismaattiseksi esiintyjäksi tiedetyssä Haavistossa on valtiomiespotentiaalia.

Haavisto miellyttää etenkin kaupunkien asukkaita yli puoluerajojen, ja ulkoministerinä hän pääsee nauttimaan julkisuuden valokeilasta ja esiintymään Suomen kasvoina maailmalla seuraavien vuosien ajan. Katajanokalta on hyvä nousta presidentiksi, sen tietää Tarja Halonenkin.

Vuosi 2024 on silti yhä tuhottoman kaukana.

...mutta hänellä on rasitteensa

Pekka Haavisto on ollut ehdolla presidentiksi jo kahdesti putkeen. Ainoa modernina aikana kahden tappion jälkeen ehdolle lähtenyt presidentinvaaliehdokas on Paavo Väyrynen. Siitäpä roolimallia.

Haasteena – mikäli Haavisto presidentiksi ylipäätään enää mielii – on välttää tilanne, jossa kolmas kerta tuntuu Poliisiopisto-elokuvasarjalta.

Olisivatpa lopettaneet hyvän sään aikana, ajattelee joku, ja kaikkialla kerran soinut folk on yhtäkkiä niin hiljainen.

Ikääkin miettii joku. Pekka Haavisto täyttää vaalivuonna 66 ja ensimmäisen vaalikauden lopussa ikää olisi jo 72. Voisiko kansanvaltaisesti valitulle presidentille tyypillistä toista kautta edes ajatella? Varmaankin voisi, olihan tasavallan presidentti Sauli Niinistökin paikalleen noustessaan 63 vuoden iässä. Mene ja tiedä.

Paljon oleellisempi kohtalonkysymys on tietysti vihreän Suomen tulevaisuus.

Maantieteelle emme mahda mitään, ja maantiede takaa sen, että moni suomalainen elää ja hengittää jatkossakin myös maaseudulla. Vihreät on yhä ongelmallisen leimallisesti kaupunkipuolue. Yli miljoona suomalaista oli valmis äänestämään Haavistoa jo vuonna 2012, mutta viime vuonna Haavisto-ilmiö jäi pahasti lähtötelineisiin.

Voiko Haavisto vieläkään puhutella riittävissä määrin sitä suomalaista, joka syö sushin sijaan ihan tavallista uunilohta?

Löytyykö perussuomalaisilta tähteä?

Kuunnellaanpa myös ääntä poliittisen kentän toiselta laidalta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi viikonlopun puoluekokouksessa, että vain vihreät ja perussuomalaiset ovat sopeutuneet aikamme suuria kysymyksiä koskevalle akselille.

Lausunnossa on perää. Haavisto voi saada tuekseen ne tuhannet täysikäistyvät nuoret, joiden ennustetaan äänestävän pian massoittain vihreitä.

Toisaalta maahanmuuttokriittisen konservatismin nousu ei ole pysähtynyt. Nuorison typistäminen yhdeksi ilmastolakkoilevaksi tofukokkikerhoksi on järjetöntä.

Vuoden 2024 presidentinvaalit voivat kenties olla ensimmäiset, joissa perussuomalaisilla on todella mahdollisuudet jopa mestaruustaistoon asti.

Vaan kuka kaivetaan komppanianpäälliköksi?

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ainakin tällä hetkellä poskettoman suosittu omien kannattajiensa parissa – paino kolmessa viimeisessä sanassa. Kylmänviileän, kansanryhmän kiihottamisesta tuomitun miehen naama herättäisi monessa äänestäjässä vahvan vastareaktion, joka olisi viimeistään toisella vaalikierroksella myrkkyä.

Sitä paitsi, yllättyisikö kukaan, jos Halla-ahoa itseään ei kiinnostaisi presidenttiehdokkuus millään tapaa?

Perussuomalaiset tarvitsisi nyt kipeästi kansalaisiin vetoavaa, erottuvaa ja karismaattista mutta samalla tarpeeksi maltillista hahmoa kasvamaan korkoa. Kuten viime vuonna nähtiin, suomalaiset tuskin ryntäävät sankoin joukoin Laura Huhtasaaren taakse.

Onko tähteä näköpiirissä?

Vapaavuori, Vesterbacka, Litmanen?

Ei nyt kuitenkaan liioitella. Lukemattomat suomalaiset elävät edelleen ihan tavallisissa kokoomuslaisissa kodeissa, syntyvät keskustalaisperheisiin ja äänestävät demareita, kun isoisäkin aina äänesti.

Perinteisemmillä puolueilla ei toki ole nyt tarjota ehdokasta, jonka presidenttiyden ennustaminen onnistui jo suurin piirtein muinaisten foinikialaisten aikana – siis Sauli Niinistöä.

Jan Vapaavuori, Jyrki Katainen? Olli Rehn? Mustana hevosena kovaa nousua tekevä SDP:n Sanna Marin?

Ja voihan presidentti toki politiikan ulkopuoleltakin tulla, muistuttaisi Martti Ahtisaari. Ainakin veto on ollut puolueista kohti henkilöitä – Peter Vesterbacka, Tuomas Enbuske tai vaikka ikinuori Aira Samulin?

Onneksi Marko Anttila -sutkautukset vanhenivat muutamassa päivässä. Saako jälleen ehdottaa Kuningas Jari Litmasta, edes vitsinä?

Tällä tasolla spekulaatiot saavat vielä hetken aikaa liikkua. Myös Haaviston aamiaispöydässä.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja