Kommentti: Mikä ratkaisuksi Iranin ja Yhdysvaltojen jäätäviin väleihin? Ainakin kaksi ongelmaa pitää ratkaista

Iranin ja Yhdysvaltojen suhteissa on kaksi vaikeasti ratkaistavaa ongelmaa. Ensinnäkin Iranilla ei ole mitään syytä luottaa Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat taas haluaisi, että Iranin johto vaihtuisi, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Tuomo Hyttinen.

Viimeisen puolentoista vuoden aikana Iranin ja Yhdysvaltojen välit ovat jatkuvasti huonontuneet: tankkeri-iskuja, pudotettuja lennokkeja, kyberhyökkäyksiä ja talouspakotteita. Viime päivien tapahtumat soljahtavat turhan hyvin kärjistymiskierteen jatkoksi.

Iranilla ei omasta puolestaan ole mitään syytä luottaa Yhdysvaltoihin. Maat pääsivät vuonna 2015 sopuun Iranin ydinohjelman rajoittamiseksi. Vastineeksi länsimaat alkoivat purkaa Iranin-vastaisia talouspakotteitaan, minkä seurauksena Iranin talous alkoi mukavasti kasvaa.

1:49
Yhdysvaltojen ja Iranin välinen konflikti kärjistyi jälleen tänään aamulla, kun Iran iski ohjuksin Yhdysvaltojen tukikohtiin Irakissa.

Diili piti pintansa vuoden 2018 kevääseen. Silloin Donald Trump päätti vetää Yhdysvallat sopimuksesta.

Yhdysvaltojen kovat otteet Irania vastaan ovat osa niin sanottua maksimaalisen paineen politiikkaa. Vaikka Trump muuta väittääkin, Yhdysvaltojen todellinen tavoite on vallanvaihto Iranissa. Siihen Yhdysvallat pyrkii rampauttamalla Iranin talouden ja eristämällä maan kansainvälisesti.

Iranilaiskenraali Qassim Suleimainin salamurha ei sivumennen sanoen sovi Yhdysvaltojen tavoitteisiin. Kenraalin hautajaissaattueeseen osallistui miljoonia ihmisiä, joihin kuului niin Iranin hallinnon tukijoita kuin kriitikoitakin. Iranin valtaapitävät saavat nauttia suurinta kansansuosiotaan miesmuistiin.

Kosto sopisi molemmille osapuolille

Kuinka Iranin ja Yhdysvaltojen välejä voisi parantaa? Trumpin temperamentti ei näytä antavan myötä liennytyksille jatkossakaan. Päinvastoin, ennen keskiviikon vastaisena yönä tapahtuneita iskuja hän uhkasi Irania sotarikoksilla.

On myös turha odottaa, että Iranin kostotoimet jäisivät tähän. Siihen saattaa mennä kuukausia tai jopa vuosia, mutta Iran todennäköisesti iskee salakavalasti ja odottamatta, kuten aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2012 Iran kosti ydintutkijan salamurhan Israelille tekemällä pommi-iskuja israelilaisia diplomaatteja vastaan Georgiassa, Intiassa ja Thaimaassa.

Ehkä realistisin toive on, että konflikti jäätyy nykytasolle ainakin hetkeksi. Yhdysvallat ei Qassim Suleimainin salamurhan jälkeen voi tehdä rajuja iskuja Irania vastaan julistamatta sotaa. Siihen taas maassa tarvittaisiin kongressin päätös.

Iranille järkevintä taas on vartoa ainakin marraskuuhun Yhdysvaltojen presidentinvaalin tuloksia. Jos Trump häviää, hänen seuraajansa voisi yrittää palata Barack Obaman linjalle, ja ajaa jotain ydinsopimuksen tapaista diiliä läpi Iranin kanssa.

Aivan yhtä todennäköistä on kuitenkin myös se, että maat jatkavat sotilaallisten iskujen kierrettä. Sopii toivoa, että sodan pelko pitää maiden johtajat kurissa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja