Jos nuorisomme pahoinvointia ei oteta nyt tosissaan, meillä kaikilla on edessämme vaikeat ajat, kirjoittaa toimittaja Joonas Lepistö.
Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisin terveysongelma. Suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana mielenterveyden vuoksi erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden nuorten avohoidon käyntimäärät on seitsenkertaistuneet.
Esimerkiksi ruuhkaisimmassa Suomessa, HUS-alueella, yhdeksän prosenttia nuorten ikäluokista oli psykiatrisessa erikoissairaanhoidon asiakkaina vuonna 2017. Siis noin joka kymmenes nuori kärsii niin pahoista mielenterveyden ongelmista, että siihen ei perusterveydenhuollon sektoripalvelut riitä.
Mielenterveyden ongelmista on puhuttu niin paljon, että välillä se tulee korvista. Vähintään yhtä käytetty termi on ennaltaehkäisy. Välillä tuntuu, että ovatko nämä sanoja vaan. Missä ovat teot?
Tätä pitää kysyä asiantuntijalta.
– Meiltä puuttuu varhainen hoito. Silloin erikoissairaanhoito kuormittuu, HUS:n nuorisopsykiatrian linjajohtaja Klaus Ranta tiivistää.
Yhdellä lääkärillä 200 nuorta
HUS:ssa yhdellä lääkärillä saattaa olla kontollaan jo pahimmillaan peräti kaksisataa nuorta. Tämä näkyy muun muassa niin, että hoidon aloitus pitkittyy. Tiedossa on, mitä myöhemmin hoito aloitetaan, sitä heikompi ennuste.