Kommentti: Keskusta ottaa ison riskin – mikä on kansan tuomio? Antti Rinne sai kaikkein mieluisimman hallituspohjan

Keskusta ei luovu koskaan vallasta, jos sitä on tarjolla. Vanha sanonta piti kutinsa, kun SDP:n Antti Rinne esitti viimeisen vetoomuksen keskustalle tiistaina. Keskustalaisten somekanavissa alkoi välittömästi keskustelu, jonka henki kertoi kaiken: "Ainahan sitä neuvotella voidaan".

Puolue-eliitin kyselyssä 80 prosenttia vastaajista oli valmis hallitusneuvotteluihin.

Lue myös: MTV Uutiset seuraa politiikan suurta päivää hetki hetkeltä

Hallituspohjasta on vielä pitkä matka hallituksen syntymiseen, mutta tällä kokoonpanolla, kansanrintamalla, Rinteellä on parhaat mahdollisuudet onnistua.

Punavihertävä hallitus on tällä hetkellä ideologisesti yhtenäisempi kuin sinipuna, sillä SDP ja kokoomus jämähtivät poteroihinsa tuntikausiksi venyneissä talous- ja työllisyystunnusteluissa.

Kokoomus veti siiman liian kireälle ja se katkesi. Demareita pelotti erityisesti se, että tiukemman talouslinjan apostolien Elina Lepomäen, Juhana Vartiaisen ja Antti Häkkäsen ääni kuului entistä kovemmin kokoomuksessa.

Keskusta on SDP:n kentän suosikki

SDP ja kokoomuksen nihkeät välit juontavat juurensa yhteisestä hallituksesta vuosilta 2011-2015. Kokoomuslaiset muistelevat kauhulla pitkittyneitä hallitusneuvotteluita kevät-kesällä 2011 ja demarit saavat yhä puistatuksia hallituskauden kaoottisista loppuvaiheista.

Varsinkin Rinteelle jäi märkivä avohaava yhteistyöstä Alexander Stubbin kanssa.

Lue myös: Kansanrintamaa pukkaa! Antti Rinne julkisti kokoonpanon, jolla hallitusta yritetään kasata – "Jos hallitusneuvotteluissa onnistutaan saamaan ohjelma..."

Vastenmielisyys puolin ja toisin näkyy myös kenttäväen keskuudessa. MTV Uutisten kyselyssä (3.1.) SDP:n piiripäättäjien suosikki hallituskumppaniksi oli keskusta. Keskustan nimesivät selkeäksi suosikikseen myös kokoomuksen piiripäättäjät.

Kansanrintamahallituksen kokoamisessa ongelmat ovatkin muualla kuin SDP:n ja keskustan väleissä.

Keskustan riveissä tunnetaan suurta epäluuloa cityvihreitä kohtaan ja pitkävihaisimmat muistavat myös kevään 2011 hallitusneuvottelujen yllätyskäänteet. Vihreiden puoluevaltuuskunta torppasi keskustan hallitustaipaleen sen jälkeen, kun Jyrki Katainen oli saanut suostuteltua vaalitappion kärsineen keskustan pitkin hampain neuvotteluihin.

Nyt keskustalla piisaa ystäviä. Erityisen tyytyväinen keskustan uhrautumisesta on vasemmistoliitto, jolla ei olisi ollut paikkaa kokoomuksen kattamissa pöydissä.

Isänmaan etua on vielä vaikea perustella

Keskusta ottaa äärikovan riskin. Puolue näyttäytyy nyt valtaan epätoivoisesti takertuvana joukkiona, joka ei pysähdy kuuntelemaan äänestäjien tylyä viestiä.

Kahvipöydissä voi pohtia, ajaako keskustaa vallanhimo vai isänmaan etu. Puheenjohtajan elkein jo esiintyvän Antti Kaikkosen olisi helpompi puhua isänmaan edusta, jos keskusta olisi lähtenyt tanssiin Rinteen kanssa vasta myöhemmin, aivan vihoviimeisenä vaihtoehtona.

Sekin hetki olisi saattanut tulla.

Lue myös: Keskusta lähtee hallitusneuvotteluihin rökäletappiosta huolimatta – Juha Sipilä: "Tämä on ollut erittäin vaikea prosessi"

Nyt on mielenkiintoista nähdä, kuinka tiukasti keskusta pitää kiinni kynnyskysymyksistään esimerkiksi maakuntahallinnosta ja siitä, että yritysverotusta ei saa kiristää. Tiettävästi SDP ja keskusta ovat saaneet jo sovittua, että yrittäjävähennys pysyy, mutta siihen tulee katto. Näin yrittäjävähennys ei olisi enää demarien kammoama "apteekkarivähennys".

Keskustan kannatus huitelee vaalien jälkeen arviolta 12-13 prosentissa. Kun lähtölava on näin alhaalla, hyppy voi kantaa neljän raskaan hallitusvuoden jälkeen pahimmillaan alle 10 prosentin.

Punavihreä hallitus saattaa aluksi jakaa kannattajilleen kaikenlaista hyvää, mutta maailmantalous voi päättää myöhemmin toisin. Ennusmerkit enteilevät talouskasvun hiipumista.

Gallupin kärkikaksikko lihomaan oppositioon

Myös SDP ja Rinne ottavat riskin siinä suhteessa, että hallitusneuvotteluista pullahtivat nyt ulos vaalien kakkonen ja kolmonen. Nämä puolueet olivat muuten Helsingin Sanomien gallupissa jo kaksi suurinta.

Vaikka kansanrintamapohjasta voi syntyä 117 paikan enemmistöhallitus, niin sen kahden suurimman puolueen SDP:n ja keskustan valtakirja on poikkeuksellisen heikko.

Ja vaalipäivän äänet ja sen jälkeinen mielipidekysely kertovat, että niiden suunta on alaspäin.

EU-vaaleista ensimmäinen testi keskustalle

EU-vaalit on puolueille ensimmäinen tosimittari, vaikka yhtäläisyysmerkkiä ei voidakaan vetää eduskuntavaalien kannatukseen.

Merkit viittaavat siihen, että monenmoisesta - istumajärjestyksestä, hallituspohjasta, puhemiesvaalista - uhriutuvat perussuomalaiset kulkevat pieneen tai isoon eurojytkyyn.

Lue myös: Perussuomalaiset on jäämässä oppositioon – Jussi Halla-aho MTV Uutisille: "Ongelma on siellä toisessa päässä"

Keskustalle puolestaan voi povata toista kivuliasta eloonjäämistaistelua, jossa kahden paikan saavuttaminenkin olisi torjuntavoitto.

Jos kansa EU-vaaleissa jälleen lyö kepillä kunnolla keskustalaisten näpeille, niin se voi sopivasti lisätä jännitettä myös hallitusneuvottelujen loppusuoralle touko-kesäkuun taitteeseen.

Neljän vuoden päähän ei moni jaksa vielä katsoa, koska neljä viikkoakin tuntuu kaukaiselta ennustaa, mitä politiikassa tapahtuu. Mutta nykyisessä voimakkaassa heilunnassa on todennäköistä, että seuraavat vallanpitäjät nousevat taas oppositiosta.

Pidemmän sihdin kysymys siis kuuluu: perussuomalaiset vai kokoomus?

Kansa pani päättäjät kävelemään nousukaudella - mitä mahtaakaan olla luvassa huonompina aikoina.

Vanhojen perinteisten puolueiden olisi syytä miettiä vähän pitemmälläkin, jos hallituspeleiltä ja istumajärjestyksen veivaukselta jää aikaa. Miten perussuomalaisten haasteeseen pitäisi vastata?