Nak, nak-nak-nak. Ramsesin aukion suunnalta muutaman kilometrin päästä kuuluu aseiden nakutusta. Armeijan helikopteri, nyt kaksi, lentää aukion ja kaupungin keskustan yllä tämän tästä.
Aamupäivällä Kairossa arvuuteltiin missä protestit ovat tänään. Ainakin iltapäivällä ne ovat Ramsesin aukiolla. Siellä on suuri rautatieasema ja se on metro- ja bussiliikenteen solmukohta. Samasta suunnasta näkyy nousevan savua.
Osa mielenosoituksista leimahti nopeasti väkivaltaiseksi. Kuka aloitti? Sitä on vaikea sanoa varmasti. Muslimiveljeskunta viettää "vihan päiväänsä" keskiviikon tapahtumien jäljiltä. Turvallisuusjoukot toteuttavat poikkeuslain suomaa valtuuttaa ampua kovilla jos kokevat uhan liian suureksi.
Tuo termi "vihan päivä" on perua tammikuun lopulta 2011, jolloin uudistusmieliset voimat nousivat Hosni Mubarakia vastaan. Silloin kaadettiin presidenttiä, nyt sellaisen nimisiä halutaan syrjätettyä presidenttiä takaisin virkaansa.
Tiedotusvälineiden twiittien perusteella yhteenotot Mursin kannattajien ja turvallisuusjoukkojen sekä uudistusmielisten välillä uhkaavat levitä. Puoli neljän aikaan iltapäivällä keskustan yksi suurista väylistä, Lokakuun 6. silta, on rauhallinen. Liikenne ei tosin virtaa, koska autoja on vain nimeksi. Suuri osa kairolaisista on päättänyt olla tänään visusti kotona. Ovi säppiin, tv auki ja kännykät käden ulottuvilla.
Kaksi ja puoli vuotta sitten, arabikevään alkuhenkäyksessä, Kairossa vallitsi euforia. Pelontunteen katoamisen yhdessä iltapäivässä kuin taikaiskusta aisti konkreettisesti. Nyt täällä haisee viha ja katkeruus. Nollasummapeliä. Siksi euforian tammikuussa poltettu silloisen valtapuolue NDP:n päämaja seisoo yhä nokisena ja rikkinäisenä keskellä kaupunkia.